Tiedotteet 2004
Energiakatselmuksista 300 miljoonan euron säästöt
Pk-teollisuuden ja palvelualojen rakennusten energiakatselmukset ovat aikaansaaneet 300 miljoonan euron säästöt energia- ja vesikustannuksissa vuosina 1992-2003. Katselmusten perusteella toteutettujen toimenpiteiden arvioidaan vähentävän kohteidensa vuosittaista energiankulutusta 1 TWh, mikä vastaa 50 000 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.
Vuoden 2003 loppuun mennessä raportoitiin noin 4 500:sta kauppa- ja teollisuusministeriön tukemasta teollisuuden ja palvelualojen energiakatselmuskohteesta, joiden energia- ja vesikustannuksissa säästettiin kumulatiivisesti vuosina 1992-2003 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Katselmoituihin kohteisiin kuuluu asuinrakennuksia lukuun ottamatta lähes puolet kuntien ja kuntayhtymien ja neljännes yksityisten palvelualojen rakennuksista.
Katselmusraporteissa esitetyistä säästötoimenpiteistä yli kolmannes voidaan toteuttaa ilman investointeja, suurimman osan takaisinmaksuaika on alle vuosi. Valtaosa ehdotetuista toimenpiteistä liittyy sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmiin. Keskimäärin lähes kaksi kolmasosa katselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutetaan.
Edellä olevat luvut kuvaavat muun kuin energiavaltaisen teollisuuden katselmustoimintaa. Tämän lisäksi on energiavaltainen prosessiteollisuus ja voimalaitokset saavuttaneet kauppa- ja teollisuusministeriön tukemien energia-analyysien avulla huomattavasti suurempia säästöjä. Näistä tuloksista on raportoitu energiansäästö-sopimustoiminnan yhteydessä ja niiden arvioidaan vähentävän energiankulutusta noin 4 TWh vuodessa.
Aktiivista toimintaa
Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuosina 1992-2003 runsaat 17 miljoonaa euroa energiakatselmustukea. Tästä noin puolet meni teollisuuden energiakatselmuksiin ja -analyyseihin, neljäsosa kunnille tai kuntayhtymille ja loput yksityisille palvelualoille tai energia-alalle. KTM:n avustus on 40 prosenttia katselmuksen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, energiansäästösopimuksen tehneille kunnille ja kuntayhtymille 50 prosenttia.
Motiva on kouluttanut ja auktorisoinut energiakatselmoijiksi yli 1100 LVI- ja sähköalan ammattilaista eri puolilla Suomea. Katselmoijat työskentelevät konsulttitoimistoissa, kunnissa, energia-yhtiöissä ja muissa LVIS-alan yrityksissä.
Keväällä 2004 valmistui Uusiutuvan energian kuntakatselmusmalli. Sen avulla kunnat, seutu- tai maakunnat pystyvät punnitsemaan esimerkiksi paikallisten energialähteiden ja niihin nivoutuvan yritystoiminnan mahdollisuuksia.
Suomi energiakatselmusten kärkimaa
Energiakatselmukset toimivat teollisuuden ja palvelualojen kiinteistönpidon, energiankäytön ja ympäristö-järjestelmän työkaluina. Erityyppisille kohteille kehitetyt energiakatselmusmallit ohjaavat hankkimaan energiaa järkevästi ja käyttämään sitä taloudellisesti. Katselmusraportin toimenpide-ehdotukset sekä kustannus- ja säästölaskelmat luovat pohjan pysyville säästöille ja jatkuvalle toiminnalle.
Energiakatselmukset liittyvät läheisesti energiansäästösopimuksiin, joiden kausi päättyy vuoden 2005 lopussa. Energiakatselmustoiminta jatkunee nykyisen sopimuskaudenkin jälkeen, mutta muutoksiin menettelytavoissa on syytä varautua. "Myös Euroopan komission ehdotus energiapalveludirektiivistä sisältää katselmustoimintaan liittyviä velvoitteita.
Vaikka komission ehdotus onkin kokonaispakettina todettu ongelmalliseksi ja kalliiksi toteuttaa, on katselmustoiminnan osalta tilanne Suomessa hyvässä mallissa direktiiviehdotuksenkin vaatimuksiin nähden", toteaa KTM:n ylitarkastaja Heikki Väisänen ja jatkaa: "Katselmusmenetelmien kehittämisessä, tuotteistamisessa ja vaikutusten seurannassa Suomi on maailman johtavia maita. Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2006 maassamme järjestetään energiakatselmustoiminnan kansainvälinen Audit-konferenssi".
Lisätietoja:
yksikönpäällikkö Ulla Suomi, Motiva Oy,
puh. 040 7339 972
ylitarkastaja Heikki Väisänen, kauppa- ja teollisuusministeriö,
puh. (09) 1606 4834
