Tiedotteet 2004
Metsä ja klapit täyttävät Pääpostisalin Helsingissä
Puu Pääpostissa -tapahtuma avautuu 21.9. Pääpostisalissa Helsingin keskustassa (os. Mannerheiminaukio 1 A). Se on avoinna tiistaista tiistaihin 21.9.28.9.2004 arkisin klo 9-18 ja lauantaina 1116. Vapaa pääsy.
Puu Pääpostissa on avoin kaikille kiinnostuneille ja ohikulkijoille, mutta ennakkoon on otettu vastaan ilmoittautumisia kouluilta ja päiväkotiryhmiltä. Suosio yllätti järjestäjätkin: ilmoittautumisia on tullut peräti 2 500. Näistä lähes 1 800 päiväkotilasta ja koululaista eli noin 90 ryhmää voidaan ottaa vastaan. He vierailevat tapahtumassa arkisin klo 9-15 välisenä aikana.
Tapahtuma muodostui osaksi valtakunnallista koulujen Metsä tutuksi -kampanjaa. Eri puolilla Suomea metsässä toimivat tahot järjestävät syksyn aikana metsäaiheista yhteistoimintaa tuhansien koululaisen kanssa. Helsingissä tempaistiin jo viime viikolla, jolloin 800 4-luokkalaista olivat metsäretkellä Paloheinässä. (Lisätietoja: Sirpa Kärkkäinen)
Suunnistusreitti Pääpostisalin "metsässä"
Ennakkoon ilmoittautuneet koululaiset saavat suunnistuskartat, joiden avulla he liikkuvat näyttelyn "metsässä". Muut kävijät voivat kulkea näyttelyssä vapaasti haluamiansa "polkuja". Tutuksi tulee koko talousmetsän elinkaari. Pääpostisalissa nähdään siemeniä ja taimia, pystypuita, metsänhoitoa, paperi- ja puuenergia-asiaa, modernin puunjalostuksen esimerkkejä sekä elävä metsuri.
Vuosilustot kertovat puun iästä; mitä kaikkea yksi puu onkaan elämänsä aikana "nähnyt"? Kävijät pääsevät arvuuttelemaan yhden halkokuutiometrin riittävyyttä vessa-paperiksi, maitotölkeiksi ja Hesarin numeroiksi. Jos sähkö tulisi puusta, millainen määrä kuluisi tietokoneen käyttöön tai hehkulampun polttoon? Yllättävät vastaukset saa tarkistaa itse heti. (Lisätietoja: Anne Turunen, Sirpa Kärkkäinen, Jussi Akkanen; yhteystiedot alla, tosin tapahtuman aikana vaikea vastailla puhelimeen.)
Helsingin omat metsät ovat myös näyttelyssä edustettuina. Kuvaesitys kertoo kaupunkimetsien hoidosta, joka tähtää elinvoimaisten puisto-, virkistys- ja maisemametsien ylläpitoon. (Lisätietoja: Tauno Immonen)
Metsän elinkaaren ja siihen liittyvän elämän, työn, äänen ja hiljaisuuden voi kerrata vielä kuvin ja äänin rakennetussa esityksessä Pääpostisalin viereisessä Missio-salissa.
Taidetta ja tekemistä omin käsin
Tapahtuman vieraat pääsevät testaamaan metsänharvennuksen taitojaan hakkuukonesimulaattorissa. Puutaiteen tekemistä tarjoaa mm. taidegraafikko, jonka paikalla ollessa kävijät voivat kaivertaa vaneria ja painaa omaa taidegrafiikkaa. Metsän tarina jääkaudesta nykypäivään nähdään komeassa postimerkkikokoelmassa. Nähtävillä on myös metsän materiaaleista rakennettu Warhammer-miniatyyripeli sekä metsäaiheisen satukirjan "Anselmi ja Tiitus sankareina" alkuperäiskuvitusta. Metsän herkkuja pääsee maistelemaan Cáfe Postikadussa Pääpostin vieressä. (Lisätietoja: Heikki Pitkänen, Games Workshop, Pekka Eini, Kirsi Elo, Cáfe Postikatu)
Klapien ja halkojen Helsinki
Kaupunginmuseon kuva-arkiston vaikuttavat halkoaiheiset kuvat sodanajan Helsingistä tuovat tapahtumaan aikaperspektiiviä. Kuvissa kaupunkilaiset käyvät mottitalkoissa ja Hakaniemen tori palvelee halkovarastona.
Helsingin tulipesissä on kaupungin historian aikana palanut satoja miljoonia halko- ja klapikuutioita. Helsingin alkuhistorian aikana tarvittava polttopuu löytyi nykyisen keskustan tuntumasta, sittemmin puuta jouduttiin kuljettamaan aina kauempaa ja kauempaa. Puuta tuotiin hevoskyydillä, laivoilla, junilla, autoilla ja jopa uittamalla Vantaanjokea pitkin.
Puun energiaa tarvittiin kodeissa lämmitykseen, ruuanvalmistukseen ja pyykinpesuun. Parhaimmillaan Helsingissä lähes sata yleistä saunaa tarvitsi puuta, samoin keskuslämmitteiset asuintalot, sairaalat ja muut rakennukset.
Myös teollisuus tarvitsi puuenergiaa ja varsinkin viime sotien aikana polttopuuta tarvittiin paljon aina sähkön tuottamisesta autojen käyttövoimaksi.
1950-luvulla kivihiili, sähkö, kaasu ja öljy olivat jo näkyvästi vähentäneet Helsingin klapi- ja halkoliikennettä. Puulla on kuitenkin ollut jatkuvasti tärkeä sija energian tuottamisessa teollisuuslaitoksista kotien lämmitykseen. Tänä päivänä energiapuun merkitys on jälleen kasvanut. Sitä käytetään myös hakkeena, pelletteinä ja muunlaisissa muodoissa. (Lisätietoja: Pekka Virtanen)
Näyttelyrakenteet on koottu klapeista ja ne menevät näyttelyn jälkeen Kotiharjun yleiseen saunaan Kallioon. Klapeja tarvittiin rakenteisiin noin kuusitoista mottia eli kuutiota, sama määrä, minkä 1880-luvun lopussa kaksi helsinkiläistä asukasta kulutti vuodessa lämmittämiseen. Rakenteet on tehty Vantaan kaupungin nuorten Puu- ja erikoismaalauspajassa Hakunilassa. Nuorten ilmaisutaidon työpajan klapiproggis nähdään Pääpostin ulkopuolella katualueilla tiistaina avajaispäivänä. (Lisätietoja: Vantaan kaupungin nuorten työpajat)
Joka viides Pääpostisalin kävijä kuuluu metsänomistajaperheeseen?
Puu on Suomen tärkein ja jatkuvasti uusiutuva luonnonvara. Välittömästi tai välillisesti metsästä saaduilla tuloilla on ollut mahdollista rakentaa nykyisen yhteiskuntamme hyvinvointi.
Suomessa on metsämaata 20 000 000 hehtaaria, 86 % maa-alasta. Noin 62 % metsämaasta on yksityisten ihmisten ja perheiden omistamaa. Omistajat ovat tavallisia ihmisiä maaseudulla ja kaupungeissa, myös Helsingissä. Joka viides suomalainen kuuluu metsänomistajatalouteen. (Lisätietoja: Matleena Varinen)
Puu energiantuotannossa
Suurin osa ilmastonmuutosta aiheuttavista hiilidioksidipäästöistä syntyy energiantuotannosta. Käyttämällä uusiutuvia energialähteitä vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja hillitään ilmastonmuutosta. Uusiutuvien, kotimaisten polttoaineiden käyttö lisää myös alueellista hyvinvointia, energiantuotannon huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista.
Valtaosa uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä ja lämmöstä on Suomessa peräisin puusta. Vuonna 2003 Suomen kokonaisenergiankulutuksesta 19 prosenttia (280 petajoulea) tuotettiin puupolttoaineilla. Puupolttoaineiden käyttöä halutaan kasvattaa 350 petajouleen vuoteen 2010 mennessä. (Lisätietoja: Irmeli Mikkonen, Motiva Oy)
Puu Pääpostissa -tapahtuman järjestäjät ja avustajat
Kaikki lisätiedot, järjestäjät, käsikirjoitus: Suomen Metsäyhdistys ry, Sirpa Kärkkäinen, 050 309 1875, Anne Turunen, 040 5070 747, Jussi Akkanen, 050 337 6596, etunimi.sukunimi@smy.fi
Järjestäjä, historia, rakenteet: Metsämuseo Lusto, Pekka Virtanen, 050 566 1222, pekka.virtanen@lusto.fi
Metsiä ja metsien käyttöä kuvaava postimerkkikokoelma: Pekka Eini, 0500 239 041, 531 932
Helsingin kaupungin metsät, metsävalokuvat: Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto Timo Virtanen, 050 559 2119, Tauno Immonen, 0500 608 386, Päivi Islander, 050 559 1437, etunimi.sukunimi@hel.fi
Metsäkonesimulaattori: Porin Metsäopisto, Antti Tuomela 044 7019116, antti.tuomela@pmo.pori.fi, Metsäteollisuus ry, Ahti Fagerblom, 040 820 9763, ahti.fagerblom@forestindustries.fi
Sähköä puusta -osuus: Motiva Oy, Irmeli Mikkonen, 040 700 1446, Minna Mattsson, 040 505 3151, etunimi.sukunimi@motiva.fi
Metsän kasvu ja kasvatus, metsänomistus: Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry. Matleena Varinen, 040 715 8709, Tuija Rantalainen, etunimi.sukunimi@mtk.fi
Puiset näyttelyrakenteet: Vantaan kaupungin nuorten puu- ja erikoismaalauspaja, Matti Liukkonen ja Maaret Sihvonen, puh.(09) 839 232 65
Klapikatuteatteria tiistaipäivän 21.9. aikana: Vantaan kaupungin nuorten ilmaisutaitopaja (09) 839 21059 ja 040 561 7120
Klapit näyttelyrakenteisiin, pystypuut: Teemu Saarinen, PJT-Forest Oy, 040 510 8085, teemusaarinen@jippii.fi
Taimet: Forelia Oy, arja.tervonen@forelia.fi
Warhammer-pelit: Games Workshop, Kamppi
Puugrafiikan toimintapiste: Heikki Pitkänen, taidegraafikko, 0400 491 948, hessu.pitkanen@kolumbus.fi
Kuvaesitys Metsässä on elämää, ääntä, hiljaisuutta ja työtä: Käsikirjoitus Suomen Metsäyhdistys
Useita valokuvaajia: mm. Hannu Hautala ja Lasse Rautiainen, kuvien koostaminen ja äänisuunnittelu Timo Kesäniemi, 040 5775 912, timo.kesaniemi@saunalahti.fi
Anne Peltolan alkuperäiskuvitukset Liisa Saarenmaan metsäaiheiseen satukirjaan Anselmi ja Tiitus sankareina Kustannusosakeyhtiö Metsälehti Kirsi Elo, (09) 1562 346, 040 558 6464, kirsi.elo@metsalehti.fi
Metsäkoneiden pienoismallit ja lelut: Timberjack Oy, Timo Kyttälä, timo.kyttala@fi.timberjack.com
Modernin puurakennuksen arkkitehtipiirustukset: Finnforest Oyj, Minna Fagerlund, 010 4694 214, minna.fagerlund@finnforest.com
Metsän herkkuja: Cafe Postikatu, Pääpostin vieressä: 040 5166 600
Vanhat valokuvat: Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja kaupunginmuseon kuva-arkisto
Päiväkoti Savotan pienoismalli ja lasten taidetta: Päiväkoti Savotta pk.savotta@hel.fi, (09) 310 58646
Hasse Haapa ja muita yläasteen metsätuotoksia: Ala-Malmin peruskoulu, Ulla Tiainen, ulla.tiainen@edu.hel.fi
Suunnistusrastiliput ja -leimasimet: Suomen Suunnistusliitto ry, (09) 3481 2422, info@ssl.fi
Ruotsinkielen käännökset: Marina Ahlsved, (09) 859 6378, 0400 257 530, marina.ahlsved@kolumbus.fi
Pääpostisali: Reija-Mari Haapanen, 020 451 5433, Matti Willström, 020 451 4723, etunimi.sukunimi@posti.fi
PÄÄRAHOITTAJAT:
Metsämiesten säätiö, www.mmsaatio.fi,
Metsänomistajat
Metsähallitus Suomen Metsäsäätiön kautta, www.metsasaatio.fi
