Tiedotteet 2005

25.1.2005

Energia-analyysi osana tuotannon suunnittelua

Energiankulutuksen vähentäminen kuuluu metalliteollisuuden Componenta-konsernin tärkeimpiin ympäristötavoitteisiin. Liki kaikissa Componentan Suomessa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa on teollisuuden energia-analyysin avulla selvitetty kiinteistöjen ja tuotantoprosessien energiankäyttöä ja tehostamismahdollisuuksia. Sen perusteella suoritettujen toimenpiteiden ansiosta esimerkiksi Karkkilan valimon vuotuiset lämmityskustannukset ovat vähentyneet viidenneksen.

Energia-analyysit edistävät Componentassa sellaisten toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa, minkä avulla energiatehokkuudesta tulee vakiintunut osa konsernin toimintaa.

– Energia-analyyseissa on löytynyt paljon pieniä välittömästi tehtäviä toimenpiteitä, joiden takaisinmaksuaika on ollut lyhyt. Tuotannollisia investointeja valmisteltaessa ja hyväksyttäessä kiinnitämme huomiota niiden energia- ja ympäristövaikutuksiin, toteaa Componentan kiinteistöjohtaja Kalervo Saarimaa.

Ensimmäinen energia-analyysi Componentassa tehtiin jo vuonna 1995, jolloin yhteistyökumppanina oli KTM:n energiapoliittinen osasto. Teollisuuden energiansäästösopimukseen vuonna 2002 liittynyt Componenta päivittää energia-analyyseja tarpeen mukaan, mutta vähintään viiden vuoden välein. Oleellista on optimoida energiankäyttöä jo tuotannon suunnittelussa.

Ilmastointi ja paineilma suurimmat energiankäytön tehostamiskohteet

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa komponentteja raskaalle ajoneuvo-, työkone-, koneenrakennus- sekä energia- ja  voimansiirtoeollisuudelle. Suomen lisäksi tuotantoa on Ruotsissa ja Hollannissa. Konsernin liikevaihto on noin 316 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2 200.

Yli 90 prosenttia Componentan käyttämästä energiasta on sähköenergiaa. Vuonna 2004 konsernin Suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset kuluttivat sähköä 131 GWh. Laitokset kuluttavat yhdessä tunnissa lähes saman verran energiaa kuin kaksi sähkölämmitteistä omakotitaloa vuodessa.

Tuotantolaitosten suurimmat energiankäytön tehostamiskohteet ovat ilmastointi ja paineilma. Niiden optimointi vaatii laitteiden hyvää kunnossapitoa, oikeita säätöjä, tarkoituksenmukaista käyttöä sekä automaatiota. Mm. Karkkilan valimossa  käyttöön otettu keskitetty kiinteistövalvontajärjestelmä sekä ilmastointilaitteiden yhteyteen asennettut lämmöntalteenottolaitteistot vähensivät viidenneksen vuosittaisia lämmityskustannuksia. Samalla saatiin pienennettyä ympäristöpäästöjä ja parannettua työskentely-olosuhteita.

– Hyödynnämme Karkkilassa raudan sulattamisesta ja jatkojalostamisesta syntyvää prosessilämpöä tuotantotilojen lämmitykseen sekä raaka-aineeksi käytetyn rautaromun kuivattamiseen ja esilämmittämiseen, Saarimaa sanoo.

Yksinkertaisempaa raportointia ja konkreettisempia  palautetietoja tarvitaan

Componentan energia-analyysien käytännön toteutuksesta on vastannut Jaakko Pöyry Groupiin kuuluva Electrowatt-Ekono Oy. Tuotepäällikkö Kimmo Kohtamäki korostaa jatkuvuuden merkitystä energiansäästötyössä.

– Energia-analyysi ei saa olla kertasuoritus, vaan osa yrityksen normaalia toimintaprosessia. Laadimme energia-analyysin yhteydessä Componentalle työkalun, jonka perusteella he voivat päivittää analyysien tehostamiskohteiden kannattavuuslaskelmia tuotannon, energiankäytön ja -hintojen muuttuessa. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on mahdollista, kun yhteistyö sujuu ja tehdaskohtaiset tarpeet huomioidaan.

Componentan Kalervo Saarimaa kiittelee yhteistyötä kauppa- ja teollisuusministeriön, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä Electrowatt-Ekonon kanssa mutkattomaksi.

– Tavoitteet on nähty tärkeämpinä kuin paperin pyörittely. KTM:n ja teollisuuden väliseltä energiansäästösopimustoiminnalta toivoisin kuitenkin vielä yksinkertaisempaa energiaraportointitapaa ja konkreettisempia palautetietoja. Olisi tärkeää päästä vertaamaan omia energiansäästön saavutuksia muiden yritysten tuloksiin.

Suomi energiakatselmusten ja -analyysien kärkimaa

Energiakatselmukset ja -analyysit selvittävät energiankäytön nykytilanteen ja säästöpotentiaalit. Ne toimivat teollisuuden ja palvelualojen kiinteistönpidon, energiankäytön tehostamisen ja ympäristöjärjestelmän työkaluina. Eri tyyppisille kohteille kehitetyt energiakatselmusmallit ohjaavat hankkimaan energiaa järkevästi ja käyttämään sitä taloudellisesti. Katselmusraportin toimenpide-ehdotukset sekä kustannus- ja säästölaskelmat luovat pohjan pysyville säästöille ja jatkuvalle toiminnalle.

KTM:n tukemien teollisuuden energia-analyysien pohjalta tehtyjen toimenpiteiden arvioidaan vähentävän energiankulutusta 4 TWh vuodessa. Se vastaa noin 200 000 omakotitalon vuotuista energiakulutusta.

– Katselmusmenetelmien kehittämisessä, tuotteistamisessa ja vaikutusten seurannassa Suomi on maailman johtavia maita. Osoituksena tästä maassamme järjestetään syksyllä 2006 – Suomen seuraavalla EU-puheenjohtajakaudella – energiakatselmustoiminnan kansainvälinen Audit-konferenssi, kertoo Motiva Oy:n teollisuuden asiakasryhmäpäällikkö Janne Hietaniemi.

Helsingissä 25. tammikuuta 2005

COMPONENTA OYJ

Kalervo Saarimaa
kiinteistöjohtaja

Lisätietoja:

kiinteistöjohtaja Kalervo Saarimaa, Componenta Oyj
puh. (09) 2250 2601

tuotepäällikkö Kimmo Kohtamäki, Electrowatt-Ekono Oy
puh. (09) 469 1460

asiakasryhmäpäällikkö Janne Hietaniemi, Motiva Oy
puh. 0424 2811

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Componentan liikevaihto vuonna 2004 oli 316 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 2 200. Componentan osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin päälistalla. Konsernin asiakaskuntaa ovat raskas ajoneuvoteollisuus, off-road eli työkoneteollisuus, koneenrakennusteollisuus sekä energia- ja voimansiirtoteollisuus. Componenta on erikoistunut asennusvalmiiden valettujen, hammastettujen ja koneistettujen komponenttien toimituksiin suoraan asiakkaan kokoonpanolinjalle.

Componenta Oyj
Nuijamiestentie 3 C
00400 Helsinki
Puh. (09) 225 021
Fax (09) 2250 2721
www.componenta.com


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 8.4.2009

Tulosta sivu