Tiedotteet 2005
KTM: Energiansäästösopimustoiminta arvioitiin tuloksekkaaksi
Energiansäästösopimusjärjestelmällä saavutetut tulokset ovat merkittävät. Kun lasketaan lämmön ja sähkön säästöpotentiaali yhteen, saadaan säästösopimusjärjestelmän puitteissa saavutetuksi kokonaissäästöksi vuoden 2003 loppuun mennessä toteutetuilla toimenpiteillä noin 4,7 terawattituntia (TWh) vuodessa. Tämä energiansäästö vastaa noin 235 000 omakotitalon sähkön ja lämmön käyttöä.
Tiedot perustuvat energiansäästösopimusten kokonaisarviointiin, joka toteutettiin kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta. Arvioinnissa on tarkasteltu vuonna 1997 käynnistynyttä ja vuonna 2005 päättyvää sopimusmenettelyä kaikkien kauppa- ja teollisuusministeriön päävastuulla olevien sopimussektoreiden osalta. Arviointi teetettiin jo tässä vaiheessa, jotta sen tuloksia ja kehittämisajatuksia voidaan hyödyntää sopimustoiminnan jatkoedellytyksiä pohdittaessa.
Arvioinnin mukaan energiansäästösopimusten kattavuus eri sopimusaloilla on melko hyvä. Säästösopimusjärjestelmään liittyneiden yritysten ja yhteisöjen edustajien mukaan energiakatselmus useimmiten käynnistää energian käytön tehostamisprosessin ja ulkopuolisen katselmoijan näkökulma koetaan hyödylliseksi. Katselmuksiin liittyvä liiketoiminta on säästösopimuskaudella kehittynyt merkittäväksi ja kannattavaksi. Toisaalta investointeja vaativien säästötoimien hitaahkolle etenemiselle löytyi useita syitä.
Säästösopimukseen liittyneet mainitsevat merkittävimmiksi hyödyiksi energiansäästömahdollisuuksien tunnistamisen, oman toiminnan kehittymisen, energiatehokkuustavoitteiden täsmentymisen sekä energiatuen katselmuksiin ja investointeihin. Myös imagohyödyt tulevat selvästi esille. Sopimusten kautta on syntynyt yhteistyöverkostoja ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Energiansäästötietous on lisääntynyt, samoin systemaattisuus energiatehokkuuden parantamisessa.
Arvioitsijoiden mukaan energiansäästösopimusjärjestelmä vaikuttaa sopimusten kattavuuden, sovittujen tavoitteiden saavuttamisen ja sopijaosapuolten mielipiteiden perusteella toimineen sille asetettuihin tavoitteisiin nähden vähintäänkin hyvin. Järjestelmän sisällä sopimusalakohtaiset erot kattavuudessa, eri tahojen sitoutumisessa ja sopimusten toimivuudessa ovat kuitenkin suuria.
Arvioitsijoiden mielestä energiansäästösopimusjärjestelmän jatkamiselle ja edelleen kehittämiselle on olemassa vahva kannatus sopimuksiin liittyneiden joukossa. Järjestelmältä odotetaan kuitenkin jatkossa erilaisia asioita kuin aiemmin. Arvioitsijat esittävätkin joukon arvioinnin pohjalta syntyneitä kehittämisajatuksia. Myös haastatteluissa esiin nousseet säästösopimustoimintaan liittyvien asiantuntijatehtävien tärkeys sekä tarve henkilökohtaisten kontaktien lisäämiseen toimeenpanossa, raportoinnissa ja viestinnässä vaativat kehittämistä.
Kokonaisarvioinnin vastuutahona oli Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Hankkeeseen osallistuivat myös Advansis Oy sekä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Arviointi perustui taustaraportteihin, sopimusosapuolien laatimiin sisäisiin arviointeihin, Internet-pohjaiseen kyselyyn sekä noin 80:een henkilöhaastatteluun. Arviointityöryhmää tukena toimi eri sopimusosapuolien edustajista koostunut taustaryhmä.
Arvioinnin kohteena oli seitsemän kauppa- ja teollisuusministeriön ja eri toimialajärjestöjen solmimaa vuoden 2005 loppuun saakka jatkuvaa energiansäästösopimusta energiankäytön tehostamiseksi. Sopimuksista neljä on allekirjoitettu syksyllä 1997 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton, Energia-alan Keskusliiton, Suomen Kaukolämpö ry:n sekä Sähköenergialiiton kanssa. Kuntapuolen syksyllä 2002 allekirjoitettu uusi energia- ja ilmastosopimus on jatkoa kuntien energiansäästösopimukselle vuodelta 1997. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n kanssa solmittiin sopimus vuonna 1999, jota syksyllä 2002 laajennettiin koskemaan myös valtiosektorin kiinteistöjä. Sopimuksen laajennus korvasi valtion kiinteistöyksiköitä koskeneen vuonna 1997 allekirjoitetun yhteistyöohjelman, joka päättyi vuoden 2002 lopussa. Maaliskuussa 2001 allekirjoitettiin energiansäästösopimus myös linja-autoalalle Linja-autoliitto ry:n kanssa.
Lisätietoja:
Energiatehokkuus ja energiansäästö (TEM)
yli-insinööri Pentti Puhakka, KTM, puh. (09) 1606 4813
yksikönpäällikkö Ulla Suomi, Motiva, puh. 0424 281 216
