Tiedotteet 2005
KTM: Pekkarinen Suomen bioenergiapolitiikasta
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen puhereferaatti, Bioenergy in Wood Industry 2005 Conference, Jyväskylässä 13.9.2005.
Ilmastonmuutos vaatii maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöjen rajoituksia. Uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian käytön lisääminen on yksi merkittävä keino päästöjen alentamisessa. Tavoitteisiin pääsemiseksi on monissa maissa toteutettu taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja, joilla pyritään tukemaan uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille. Lisäksi on tuettu teknologian kehittämistä tutkimus- ja kehitysohjelmin sekä erilaisilla informaatiotoimilla.
Useissa maissa on eräänä energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena myös energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Tässäkin bioenergialla ja muulla uusiutuvalla energialla on tärkeä rooli. Bioenergia on myös osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä nivoutuvat yhteen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet. Bioenergiaa on perinteisesti käytetty paikallisesti, samoilla alueilla missä se on tuotettukin. Tältä kannalta katsoen bioenergian käytön edistäminen on myös alue- ja työllisyyspolitiikkaa.
Bioenergian ja muun uusiutuvan energian käyttö on kasvussa useissa maissa Euroopassa ja muualla maailmassa. EU:n piirissä pyritään yhä voimakkaammin edistämään uusiutuvan energian käytön kasvua ja siihen liittyvän teknologian kehittämistä. Bioenergiaan liittyviä mahdollisia uusia toimenpiteitä pohditaan parhaillaankin komission piirissä, kun valmistel-laan unionin laajuista bioenergian käytön toimintasuunnitelmaa (Biomass Action Plan), jonka on arvioitu valmistuvan vielä kuluvan vuoden aikana. Myös EU-maissa tämän vuoden alussa aloitettu kasvihuonekaasujen päästökauppa vaikuttaa eri energialähteiden keskinäiseen kilpailukykyyn. Päästökauppa parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä ja edistää siten uusiutuvalle energialle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Edellä todetut yleismaailmalliset ja EU:n laajuiset pyrkimykset, jotka useimmissa maissa tukevat bioenergian käytön lisäämistä, näyttävät suomalaisesta näkökulmasta kovin tutuilta. Suomessa poliittiset linjaukset ovat jo vuosikymmeniä tähdänneet bioenergian käytön turvaamiseen ja lisäämiseen taloudellisesti kannattavilla tavoilla. Syyt tähän ovat selvät.
Suomen koko maapinta-alasta yli kolme neljäsosaa on metsää taikka suomaita. Suomessa on perinteisesti ollut hyvin luontevaa turvautua metsien puuraaka-aineeseen, olipa sitten kyseessä talonrakennus, puusepänteollisuus, laajamittaisempi teollinen jalostus, talojen läm-mitys tai muu energiantuotanto.
Suomen suuret metsävarat mahdollistavat sen, että Suomi tänään on merkittävä paperin ja kartongin vientimaa, samoin mm. sahaustuotteita viedään runsaasti. Osin metsäteollisuuden ansiosta Suomi on myös yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon kärkimaita maailmassa.
Suomessa puun energiakäyttö ja toisaalta myös metsänkasvatus lähtee siitä koko kansantalouden edun mukaisesta ajatuksesta, että ensisijaisesti turvataan puun riittävyys korkeamman jalostusasteen teollisten toimintojen raaka-aineeksi. Energiaa tuotetaan vain niistä puuraaka-aineen osioista, jotka eivät erilaiseen teolliseen jalostukseen kelpaa tai jäävät siitä yli. Runsaasti lisää puuta on kuitenkin edelleen saatavissa energiantuotantoon mm. metsäteollisuuden sivutuotteista, hakkuutähteistä ja harvennuksista. Puun energiakäytön koko ketju, metsästä puuta käyttäville energialaitoksille, tarjoaa myös runsaasti kehitys- ja tehostamismahdollisuuksia.
Suomi on bioenergian hyödyntämisessä Euroopan kärkimaita, kun mittarina käytetään puun ja muiden biopolttoaineiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta. Suomessa suurin osa uusiutuvien energialähteiden käytön kasvusta tulee edelleen bioenergian käytön lisäämisellä. Suurin potentiaali on metsähakkeissa, joiden käytön kasvu onkin voimakasta. Tämä on edellyttänyt vahvaa teknologista tutkimusta ja osaamisen kehittämistä.
Kylmän ilmastomme haasteesta on syntynyt osaamisen vahvuus, jota nyt voidaan hyödyntää korkeatasoisen teknologian viennissä. Suomella onkin usealla erityisalueella tarjottavanaan energiateknologiaa, jolle maailmalla on kasvavaa kysyntää.
Suomessa ollaan parhaillaan uusimassa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Valmistelu tapahtuu kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla yhteistyössä useiden ministeriöiden kanssa. Strategia on viimeistelyvaiheessa, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Energia- ja ilmastostrategian toimenpidealueisiin kuuluvat mm. energiatalous, liikennesektori, rakennukset ja rakentaminen, maa- ja metsätalous ja jätehuolto. Strategiassa tehdään uusia linjauksia, jotka koskevat myös bioenergiaa sekä muuta uusiutuvaa energiaa.
Energia- ja ilmastostrategian valmistelussa keskeinen asia on huolehtia päästöjen rajoittamiselle asetettujen velvoitteiden täyttymisestä. Päästökauppa hoitaa tätä asiaa päästökauppasektorilla. Päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla tarvitaan muita toimia. Energiapolitiikan muita tärkeitä tavoitteita ovat energiahuollon varmuuden turvaaminen ja energian hinnan pitäminen kilpailukykyisenä. Päästöjen hillinnän ohella on huolehdittava myös näistä tavoitteista.
Kansainvälinen yhteistyö on tällä alalla hyvin tärkeätä, jotta voidaan oppia eri maiden kokemuksista ja parhaista käytännöistä ja soveltaa niitä oman maan olosuhteissa.
Lisätietoja:
Kauppa- ja teollisuusministeriö, Viestintäyksikkö
puh. (09) 1606 4786, 1606 3593, 1606 3672
sähköposti: viestinta@ktm.fi
