Tiedotteet 2005
Lämpöyrittäjien verkosto laajenee ja monipuolistuu
Lämpöyrityksiä, jotka myyvät bioenergialla tuotettua lämpöä, on perustettu jo 1990-luvun alusta lähtien. Toiminta on osa elinvoimaisen maaseudun pienmuotoista yrittäjyyttä. Vuoden 2004 lopussa lämpöyrittäjät vastasivat yhteensä 254 kiinteistön lämmityksestä tai aluelämpölaitoksen toiminnasta. Yhteenlaskettu kattilateho näissä kohteissa oli 129 megawattia (MW), mikä on 28 MW enemmän kuin edellisenä vuonna.
Maaseudun lämpöyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Perinteisten maatilayritysten rinnalle on tullut osuuskuntia ja myös kasvuhakuisia yrityksiä, ja lämpöyritysten toiminta verkostoituu ja monipuolistuu. Erikoistunut, ulkoistettu palvelu on nykyaikainen ja tehokas tapa tuottaa lämpöä kiinteistöihin ja teollisuudenkin käyttöön.
Lämpöyrityskohteissa käytettiin viime lämmityskaudella puupolttoaineita noin 410 000 irtokuutiota. Tällä korvattiin 30 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä, mikä vastaa 82 000 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemää.
Lämpöyritysten käyttämä puupolttoaine on lähinnä metsähaketta. Sahauksessa syntynyttä purua ja kuorta sekä pellettiä käytetään pieniä määriä. Myös turvetta puun seospolttoaineena käytetään. Energiakauran käyttö on vielä vähäistä, mutta se lisääntynee lähivuosina.
Hakkeella on yleensä korvattu kevyttä polttoöljyä. Raskaan polttoöljyn hinta on myös kohonnut niin, että hakelämpö on sen kanssa hyvin kilpailukykyistä kalliimmasta hakelämpökeskuksen investoinnista huolimatta.
Lämpöyritykset ovat osa alueellista energiaomavaraisuutta
Energiahakkeesta vajaa viisi prosenttia käytetään lämpöyrityskohteissa. Lämpöyritystoiminnan vahvuus on sen joustavuudessa. Yritykset voivat käyttää monipuolisesti erilaisia muita biopolttoaineita ja energiapuueriä, jotka muutoin jäisivät käyttämättä.
Riittävän kattava lämpöyrittäjien verkosto myös mahdollistaa yhä useamman öljykattilan korvaamisen hakekattilalla. Kynnys siirtyä puuenergiaan madaltuu, kun lämmön voi ostaa kokonaispalveluna eikä sen tuotantoon tarvitse käyttää omaa aikaa tai tehdä omia investointeja. Ilman tätä mahdollisuutta siirtyminen öljystä puuenergiaan tapahtuisi monissa kunnissa ja yrityksissä paljon hitaammin tai ei ollenkaan.
Lämpöyrittäminen liittyy tyypillisesti muuhun yritystoimintaan, kuten maatilatalous, metsäkone- tai turveurakointi, puunjalostus tai maanrakennusurakointi.
– Kun eri toiminnot tukevat toisiaan, lämpöyrittäminen on liiketaloudellisesti kannattavampaa ja järkevämpää kuin omana täysin erillisenä liiketoimintana, sanoo Lämpöyrittäjä Suomi 2006 hanketta kenttäpäällikkö Veli-Matti Alanen.
Lämpöyritysten talouden tunnuslukuja on selvitetty Työtehoseuran ja Lämpöyrittäjä Suomi 2006 -hankkeen yhteistyössä ja tuloksia selvityksestä julkaistaan myöhemmin syksyllä.
Lämpöyritysten asiakaskunta monipuolistuu
Lämpöyritysten suurin asiakasryhmä on ollut kuntasektori. Myös valtio, esimerkiksi vankeinhoitolaitos, käyttää lämpöyritysten palveluita. Kiinnostavaa ja tärkeää asiakaspotentiaalia on kuitenkin yksityisissä yrityksissä, lähinnä erilaisissa teollisuuskiinteistöissä ja teollisuusalueissa.
– Lämpöyritysten liiketoiminta on viime vuosina kehittynyt suotuisasti, sanoo projektipäällikkö Ari Nikkola Keski-Suomen metsäkeskuksesta. Pääsyy tähän on se, että lämmön myyntihinta on yleisesti sidottu jollakin painoarvolla kevyen polttoöljyn hintaan, joka on viimeisen kahden vuoden aikana puolitoistakertaistunut. Toimialan kasvunäkymät ovat hyvät.
Puuenergianeuvojien verkostolla on ollut ratkaiseva rooli
Maakunnalliset puuenergianeuvojat, joista valtaosa on metsäkeskusten toimihenkilöitä, ovat ratkaisevasti edistäneet lämpöyritystoiminnan kehittymistä. Motiva Oy on tehnyt työtä puuenergianeuvojaverkoston kehittämiseksi muun muassa järjestämällä koulutusta ja tuottamalla erilaista neuvontamateriaalia.
– Lämpöyrityskohteiden syntyminen on useimmiten vaatinut kolmannen puolueettoman osapuolen, joka on saattanut ostajan ja myyjän yhteen. Puuenergianeuvojat tekevät tarvittavaa alkuselvitystä hankkeen kannattavuudesta ja sen teknisestä toteutuksesta, toteaa Motivan tuotepäällikkö Juha Rautanen.
Lämpöyrittäjä Suomi 2006 on EU:n ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea maakunnallisia puuenergianeuvojia ja sitä kautta vauhdittaa lämpöyritystoiminnan kasvua. Hanketta vetää Jyväskylän Teknologiakeskus. Siinä on mukana myös kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana Motiva, joka järjestää myös lämpöyrittäjätapaamisia ja parantaa tiedonvälitystä lämpöyrittäjille.
Motivassa nähdään lämpöyrittäjyyteen tulevaisuudessa liittyvän vahvasti pienen kokoluokan sähkön ja lämmön yhteistuotanto.
Lisätietoja:
Lämpöyrittäjä Suomi 2006 -hanke:
kenttäpäällikkö Veli-Matti Alanen
Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, puh 050 597 5705
projektipäällikkö Ari Nikkola
K-S metsäkeskus, puh 0400 626 492
tuotepäällikkö Juha Rautanen
Motiva Oy, puh. 0424 2811
Metsäkeskusten puuenergianeuvojat
