M-Real Oyj Tako Board ja Sarlin Hydor Oy: Arvokasta paineilmaa säästetään ESCO-palvelun avulla

Ensimmäinen teollisuuden paineilman käytön energiansäästöön tähtäävä ESCO-hanke on toteutunut M-Real Oyj Tako Boardin tehtaalla Tampereella. Paineilmajärjestelmän uudistamisesta on vastannut Sarlin Hydor Oy, joka ESCO-mallin mukaisesti saa maksun toimittamastaan laitteistosta toteutuneiden energiansäästöjen kautta.

Energiansäästöinvestointeja vauhdittavaa toiselta yritykseltä ostettua ESCO-palvelua on nyt kokeiltu ensimmäistä kertaa teollisuuden paineilman laitetoimituksiin. Syksyllä 2005 Sarlin Hydor Oy toimitti M-Real Oyj:n Tako Boardille Tampereelle uudistetun ohjausjärjestelmän paineilman tuotantoon.

Tako Boardin tehtaalla kuluu noin 80 kuutiota paineilmaa minuutissa. Verkon keskipainetta on voitu alentaa asteittain useammalla kymmenyksellä 5,7 bariin. Pienemmästä energiankulutuksesta syntyvillä säästöillä investointi maksaa itsensä laitetoimittajalle alle kolmessa vuodessa. Säästöpotentiaali on noin 600 MWh vuodessa.

– Paineilmaverkkoa on huollettava ja uudistettava kuten muitakin tuotantolaitteita. Paineilma on kriittinen tuotantotekijä paperi- ja selluloosatehtaalla ja jokainen tehdas pyrkii turvaamaan paineilman tuotannon prosessin kaikissa vaiheissa, tehdaspalvelupäällikkö Rauno Karjalainen sanoo.

Paineen alennus tuotantoa vaarantamatta

Useissa tehtaissa paineilmaverkkoa pidetään turhaan ylipaineistettuna. Se merkitsee ylimääräistä sähkönkulutusta ja lisää käyttökustannuksia. Nykyaikaisella paineilmakompressoreiden ohjausjärjestelmällä painetasoa voidaan alentaa turvallisesti, mikä vähentää sähkönkulutusta.

Tako Boardin paineilman tuotantoa ohjaava Sarlin Balance -ohjausjärjestelmä nykyaikaistettiin syksyllä 2005. Käytössä oli jo entuudestaan Sarlin Hydorin toimittama ohjausjärjestelmä, josta ESCO-laitetoimittaja asensi nyt uudistetun version. Painetasoa on pystytty alentamaan jopa ennakoitua matalammaksi.

– Uudella ohjausjärjestelmällä painetasoa voidaan laskea hallitusti ja luotettavasti ilman vaikutuksia kartonkitehtaan tuotantoon. Etuna on myös paineilmaverkon tietokonepohjainen seuranta ja valvonta, josta järjestelmän toimintaa voidaan tarkistaa ja kehittää myös Sarlin Hydorin etävalvomosta käsin, avainasiakaspäällikkö Tommi Knaapinen Sarlin Hydorista kertoo.

PATE säästää paineilmassa

Energia-analyysien perusteella teollisuuden paineilmantuotannossa on noin viidenneksen säästöpotentiaali. Käytännössä sähköä on mahdollista säästää vuositasolla noin 200-300 GWh, mikä tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa euroa.

– Paineilma on teollisuudessa oleellinen tuotantotekijä ja kiitollinen energiansäästökohde. Teollisuus käyttää siihen energiaa noin 1,4 terawattituntia, josta säästöpotentiaali on viidenneksen luokkaa. Yksittäisessä yrityksessä säästö voi olla muutamasta tuhannesta jopa satoihin tuhansiin euroihin vuosittain, asiakasryhmäpäällikkö Pertti Koski Motivasta sanoo.

Motivan vetämässä PATE – Paineilmaa tehokkaasti -hankkeessa teollisuusyritykset ovat yhdessä paineilmalaitteiden toimittajien kanssa analysoineet paineilman käyttöä, säästömahdollisuuksia sekä tehokkaita toimenpiteitä. Hanke on nostanut paineilman tärkeäksi säästökohteeksi useassa teollisuuslaitoksessa.

– Säätö- ja ohjausjärjestelmien lisäksi on tärkeä kiinnittää ajoissa huomiota vuotoihin. Paineilma on arvokas hyödyke, jota ei kannata tuhlata. Suosittelemme myös, että jokaiseen tehtaaseen nimettäisiin paineilmasta ja sen energiankulutuksesta vastaava henkilö, toteaa Pertti Koski.

ESCO lisää energiansäästöä

ESCO-toiminnassa ulkopuolinen ESCO-yritys ottaa kokonaisvastuun sekä energiansäästöhankkeen toteutuksesta että rahoituksesta. Investoinnit maksetaan takaisin kokonaisuudessaan sen tuottamilla säästöillä. Käyttöönottovaiheen kokemusten perusteella Tommi Knaapinen uskoo, että paineen alentamisesta saatavat säästöt tuovat investointikustannukset takaisin jopa ennakoitua nopeammin.

– ESCO-toiminnassa investointiriski on laitetoimittajalla. Tiedämme kokemuksesta, että järjestelmän avulla säästöt toteutuvat. Teollisuuden paineilmankäytössä on paljon toteutumatonta säästöpotentiaalia, jota ESCO-konsepti voisi vauhdittaa, Knaapinen sanoo.

M-Real Oyj Tako Board on käyttänyt hyväkseen energiansäästöä rahoittavaa ESCO-toimintaa aikaisemminkin lämmöntalteenoton sekä kuidun talteenoton tehostamisessa. – Tämä on hyvin toimiva vaihtoehto tilanteessa, jossa investointirahat ovat perin niukat. Jokainen investointi punnitaan aina erikseen ja päätetään järkevimmästä rahoitustavasta, Rauno Karjalainen toteaa.

ESCO-toiminnan edistäminen on osa kansallista energiansäästöohjelmaa. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä on mahdollista saada investointitukea ESCO-hankkeisiin.

Lisätietoja:

Rauno Karjalainen, tehdaspalvelupäällikkö, M-Real Oyj Tako Board, puh. 010 463 3079

Tommi Knaapinen, avainasiakaspäällikkö, Sarlin Hydor Oy, puh. 010 550 4560

Pertti Koski, johtava asiantuntija, Motiva Oy, puh. 0424 281 217

www.motiva.fi

Palaa otsikoihin