Ruokohelpi on tärkeä peltoenergiakasvi

Ruokohelpi on osoittautumassa Suomessa merkittävimmäksi kiinteää polttoainetta tuottavaksi peltoenergiakasviksi. Sen viljelypinta-ala on nykyään noin 17 000 hehtaaria. Jos ala olisi 110 000 hehtaaria, kuten Finbion peltoenergiaohjelman tavoitteisiin kirjattiin vuonna 2003, voitaisiin helpipelloilla tuotetulla polttoaineella tuottaa 0,6 prosenttia Suomen nykyisestä energian kokonaiskulutuksesta.

Motivan uusi esite Ruokohelpin tie pellolta polttoon kuvaa tämän peltoenergiakasvin matkaa pellolta eri vaiheineen voimalaitokselle. Esite pyrkii antamaan selkeän yleiskuvan viljelijälle, kuljetuksesta ja käsittelemisestä vastaavalle yrittäjälle sekä polttoaineen vastaanottajalle voimalaitoksessa polttoaineen eri käsittelyvaiheista.

Ruokohelpin sadonkorjuu on tehtävä hellästi

Tavoitteena on ruokohelpin korkea laatu pellolta voimalaitoksen kattilaan. Ruokohelpiviljelmän perustamisvaihe on tärkeä. Jotta viljelyolosuhteet olisivat mahdollisimman otolliset, on viljelmä perustettava laajalle peltoaukealle. Yhdeltä onnistuneelta kylvöltä voidaan korjata satoa jopa 15 vuotta.

Maatilalle ruokohelpin tuotanto on uutta ja poikkeuksellisen pitkäjänteistä viljelyä. Sadonkorjuu on oma taitolajinsa, on osattava valita oikea ajankohta ja niitto suoritettava hellävaroen, jotta korjuutappiot olisivat mahdollisimman pienet. Helpisadon välivaraston suojaaminen kosteudelta on myös erittäin tärkeää.

Ruokohelpi sopii hyvin turpeen ja puun seospolttoaineeksi erityisesti leijukerrospolttoon voimalaitoksiin. VTT:n arvion mukaan ruokohelpin polttoon soveltuvaa käyttöpotentiaalia Suomessa on noin 4,3 terawattituntia. Suurimmat tekniset käyttöpotentiaalialueet ovat Pohjanmaalla ja keskisen ja itäisen Suomen alueilla.

Ruokohelpillä positiivisia ympäristövaikutuksia

Ruokohelpipellon pitkäaikainen kasvipeitteisyys vähentää eroosiota, parantaa maan rakennetta ja lisää humuspitoisuutta. Helpipellosta vapautuvat typpioksidipäästöt ja ravinnehuuhtoumat ovat selvästi viljapeltoja pienemmät.

Ruohelpin seospoltto turpeen kanssa vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä, ja kuiva ruokohelpisilppu parantaa kostean puuhakkeen polttoaineominaisuuksia.

Esitteen voi tulostaa tai tilata painettuna Motivan www-palvelun kautta:

Ruokohelpin tie pellolta polttoon

Lisätietoja:

Juha Rautanen,  puh. 040 525 5431, juha.rautanen@motiva.fi

Palaa otsikoihin