Lämmityskattilan tarkastus kannattaa yhdistää huoltoon

Suomessa on noin 250 000 öljylämmitteistä pientaloa. Lisäksi öljylämmitystä on rivi- ja kerrostaloissa, joten tarkastusten kohdejoukko on suuri. Tarkastukset koskevat sekä uusia että vanhoja kattiloita.

Neuvontateknikko Hannu Rauhala Lämmitysenergia Yhdistyksestä toteaa, että energian hinta motivoi lämmittäjiä parhaiten vapaaehtoisiin lämmityskattiloiden tarkastuksiin.

– Toisaalta asiaa voi hyvin ajatella siltäkin kannalta, että joka tapauksessa on viisasta pitää lämmityslaitteet tehokkaassa ja taloudellisessa toimintakunnossa riippumatta polttoaineen hintatasosta, korostaa Rauhala.

Rauhalan mukaan nykyisen laitetekniikan tehokkuus on hyvä ja päästöt vähäiset hyödyksi saatuun lämpömäärään nähden.

Öljyn palaminen tuottaa Rauhalan mukaan pääosin vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. – Hiilidioksidia tulee sitä vähemmän mitä vähemmän polttoainetta käytetään, joten tehokkuudella on suora päästöjä vähentävä vaikutus.

Tänä vuonna Suomessa voimaan tullut energiatehokkuuslainsäädäntö perustuu EU-direktiiviin. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot lisäämään energiatehokkuutta joko pakollisin tai vapaaehtoisin tarkastuksin.

Suomi on päätynyt Rauhalan mukaan vapaaehtoisiin tarkastuksiin, koska meillä öljylämmityskattiloiden tehokkuus on jo korkealla tasolla.

Rauhala korostaa, että vapaaehtoisesta tarkastuksesta hyötyvät eniten lämmityskattiloiden omistajat ja käyttäjät. ”Tarkastukset tehostavat huoltoa, jolloin kattilan käytettävyys ja käyttöikä kasvavat. Näin kattilan omistaja säästää rahaa ja energiaa. Tällöin lämmityksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenevät. Lisäksi varmistuu lämmityslaitteiden hyvä toiminta ja viihtyisä asuinympäristö.”

Lämmityskattiloiden vapaaehtoiset tarkastukset ovat osa vuoteen 2016 voimassa olevaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja öljyalan toimijoiden solmimaa energiatehokkuussopimusta (Höylä III).

Ammattilainen arvioimaan kattilan kunto

Lämmitysenergia Yhdistys ja Nuohousalan keskusliitto ovat kouluttaneet kolmisensataa tarkastajaa, joista pääosa on öljylämmitysalan asennus- ja huoltoliikkeiden henkilöitä ja noin kolmannes nuohoojia.

Koulutetuista on tällä hetkellä noin 130 hakenut ja saanut sertifioinnin. Luettelo sertifioiduista tarkastajista löytyy verkkosivulta:

www.lammitysenergia.fi – urakoitsijahaku

Kattilatarkastuksessa tarkastetaan kattilan, polttimen ja apulaitteiden kokonaisuus. Näin varmistetaan laitteiston toiminnan optimaalisuus. Tarkastuksen mahdollisesti johtaessa toimenpiteisiin vähenevät energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt, ja myös lämmityskustannukset alenevat.

Kattilanomistaja hyötyy tarkastuksesta, vaikka tarkastus osoittaisikin, että laitteisto on hyvässä kunnossa. Tämäkin tieto on omistajalle tärkeä; lämmittämistä voidaan jatkaa huoletta.
 
Niin uudet kuin vanhatkin laitteet kannattaa siis tarkastuttaa. Uusillakin laitteilla voi hukkakulutus olla tarpeettoman suuri, jos säätö on virheellinen. Yli kymmenen vuoden käytön jälkeen kattila tulisi Rauhalan mukaan tarkastuttaa viipymättä.

Tarkastuksessa selvitetään mittausten avulla palamisen laatu, tehokkuus ja hyötysuhde. Mittaustulosten ja tarkastukseen liittyvien havaintojen perusteella selvitetään mahdolliset säätöjen ja laitteistojen parannustarpeet.

Lisäksi kattilan, polttimen, savuhormin, säätölaitteiden ja tuloilmajärjestelyjen sekä polttoainejärjestelmän ja mittareiden kunto tarkastetaan ja arvioidaan silmämääräisesti. Tarkastus voidaan tehdä mihin aikaan tahansa vuodesta ja sen yhteydessä on myös tarkoitus antaa kohdekohtaista asiakasneuvontaa ja opastusta.

Tarkastus kannattaa tehdä määräaikaishuollon tai nuohouskäynnin yhteydessä, jolloin sen kustannus limittyy muiden kustannusten joukkoon ja näkyy laskussa lähinnä vain käytettynä työaikana. Aikaa tarkastukseen pientalossa kuluu tyypillisesti kohteen yksityiskohdista riippuen yhdestä kahteen tuntia. Aikaan vaikuttaa myös se, kuinka seikkaperäistä kuluttajaneuvontaa tarkastuksen yhteydessä annetaan.

Lisätietoja:

Lämmitysenergia Yhdistys: (ent. Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys)

Neuvontateknikko Hannu Rauhala,
puh. (09) 7206 1114, hannu.rauhala@lammitystieto.fi

Motiva Oy:

Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell,
puh. 0424 281 206, kirsi-maaria.forssell@motiva.fi