Tiedotteet 2008
Materiaalitehokkuuden palvelukeskus Motivaan – Materiaalien käytön tehostamisella kilpailukykyä
Materiaalitehokkuus parantaa tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Se edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristövaikutusten hillintää, jotka ovat myös kansallisia tavoitteita.
– Materiaalipihiys ja luonnonvarojen kestävä käyttö on järkevää ilmastopolitiikkaa. Ekotehokkuudesta hyötyy myös euroissa jokainen taloudesta ja ympäristöstä kiinnostunut yritys ja kotitalous, toteaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki Motiva-päivän puheessaan Helsingissä 2.10.2008.
Materiaalitehokkuudesta elinkeinoelämän uusi kilpailuvaltti
Materiaalitehokkuus on Suomen elinkeinoelämälle strateginen kilpailukykytekijä. Lars Gädda Metsäklusteri Oy:stä toteaa syksyllä käynnistyneen Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat -tutkimusohjelman olevan metsäklusterin kannalta erittäin keskeinen.
Esimerkiksi Saksassa on arvioitu materiaalitehokkuuden parantamisella saavutettavan 13 miljardin euron vuosittaiset säästöt teollisuudessa. Yritysten kannattaakin kiinnittää entistä suurempaa huomiota materiaalien käytön järjestelmälliseen tehostamiseen.
– Jotta materiaalien käyttö ja mahdollisuudet käytön tehostamiseen tunnettaisiin tuotannon eri vaiheissa, tarvitaan materiaalitehokkuuden katselmuksia. Kehittääksemme niitä haemme parhaillaan eri toimialoilta pilottiyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita tehostamaan materiaalien käyttöä, kertoo yksikönpäällikkö Henrik Österlund Motivasta.
Monet innovatiiviset teknologiaratkaisut palvelevat materiaalien käytön tehostumista.
– Innovatiivisten ympäristöteknologiaratkaisujen markkinoille pääsyä vauhdittamaan Motivassa on käynnistynyt julkisten hankintojen neuvontapalvelu, joka avustaa suurissa kertaluonteisissa ympäristöteknologiahankinnoissa, Österlund toteaa.
Ympäristövaikutukset mukaan materiaalien käytön tarkasteluihin
Tuotteiden ympäristövaikutuksista esitetään julkisuudessa paljon erilaisia väittämiä, joiden perusteella arvioidaan tuotteiden paremmuutta.
– Väittämiin, jotka perustuvat pelkkiin materiaalivirtojen massamääräisiin arvioihin, kannattaa suhtautua varovasti. Eri materiaaleilla on hyvin erilaisia ympäristövaikutuksia ja niitä tulee arvioida kokonaisuutena, Österlund selittää.
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman rahoittamassa Envimat-hankkeessa selvitetään suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirtojen elinkaariaikaisia ympäristövaikutuksia toimialoittain ja tuoteryhmittäin.
– Eri toimialojen keskinäinen vertailu antaa helposti väärän kuvan ympäristövaikutuksista. Sen sijaan toimialojen sisällä tehdyt vertailut ovat käyttökelpoisia säästökohteiden tunnistamisessa ja ympäristövaikutusten vähentämisessä, toteaa tutkimuspäällikkö Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Materiaali- ja energiatehokkuuden yhteys
Valtakunnallisen materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen perustamista esitettiin alun perin Suomen kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelmassa.
Materiaali- ja energiatehokkuus ovat suoraan kytköksissä toisiinsa, joten niitä on tarkoituksenmukaista edistää yhtenäisin toimintamallein. Palvelukeskuksen perustaminen energiatehokkuutta edistävään Motivaan on näin ollen luontevaa. Materiaalitehokkuuden edistämistyötä Motivassa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Sitra.
Lisätietoja:
Henrik Österlund, yksikönpäällikkö, Motiva Oy, 040 861 3236, henrik.osterlund@motiva.fi
www.motiva.fi
