Kahden miljoonan tonnin päästöjen vähennys siivittää energiansäästösopimusten jatkoa

Eri alojen energiansäästösopimusten tuloksena on raportoitu säästöä yhteensä 6,1 terawattituntia vuodessa: sähköä on säästetty 1,1 terawattituntia ja lämpöä 5 terawattituntia. Säästö vastaa määrää, joka kuluisi sähköön ja lämpöön yli 300 000 keskikokoisessa omakotitalossa. Kasvihuonekaasupäästöiksi muutettuna energiansäästö vastaa noin kahden miljoonan tonnin vähenemää vuositasolla. Hyvien tulosten siivittämänä teollisuuden, energia-alan, kuntasektorin sekä kiinteistö- ja rakennusalan valtiovallan kanssa solmimia energiansäästösopimuksia jatketaan kahdella vuodella.

Suurin osa pääosin vuonna 1997 solmituista energiansäästösopimuksista oli päättymässä vuoden 2005 lopussa. Sopimustoiminnan arvioinnin ja kentältä saadun palautteen pohjalta sopimuksia päätettiin joulun alla jatkaa kahdella vuodella. Yrityksiä ja kuntia on pyydetty ilmoittamaan tammikuun loppuun mennessä jatkoaikeistaan.

Energiansäästötoimia on tehty ilahduttavan paljon energiansäästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä ja yhteisössä. Raportoidut säästöt ylittivät energiansäästösopimusten käynnistymisvaiheessa ennakoidut tulokset. Suurin osa eli 85 % säästöistä on raportoitu teollisuudessa, 11 % voimalaitoksissa ja loput 4 % kaukolämmön, kuntien, sähkön siirron ja jakelun sekä kiinteistö- ja rakennusalan piirissä.

Säästöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin ja vähentävät päästöjä

Vuoden 2004 loppuun mennessä sopimustoiminnassa mukana olevissa yrityksissä ja yhteisöissä tehtyjen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus on noin 115 miljoonaa euroa vuodessa arvioituna keskimääräisellä lämmön ja polttoaineiden hinnalla. Investoinnit, joita näiden säästötoimenpiteiden toteuttamiseksi on tehty, ovat maksaneet teollisuudessa 220 miljoonaa euroa ja voimalaitoksissa noin 50 miljoonaa euroa.

Sähkön säästämiseksi teollisuudessa on löytynyt uusia ratkaisuja. Se on mitä ilmeisimmin seurausta siitä energiansäästösopimustoiminnassa kehitetystä systemaattisesta lähestymistavasta, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota sähkön säästöä edistäviin toimiin. Esimerkkinä sellaisesta on paineilman käyttöön liittyvä tehostamishanke.

Viimeisimpien vuosiraporttien mukaan eri sopimusaloilla on päätetty toteuttaa lisäksi toimenpiteitä, joiden avulla voidaan säästää noin 1,0 terawattituntia vuodessa. Koska energiakatselmuksia ja -analyysejä tehdään edelleen vilk-kaasti, tulevina vuosinakin uskotaan löytyvän merkittävästi toteuttamiskelpoisia säästömahdollisuuksia. Suomi on johtavia maita energiakatselmusten ja -analyysien hyödyntämisessä.

Uusien sopimusten valmistelu hyvässä vauhdissa

Viimeistään vuoden 2008 alussa käynnistyvissä kokonaan uusissa energiansäästösopimuksissa otetaan käyttöön nyt valmisteluvaiheessa olevia työkaluja ja toimintatapoja, joissa otetaan huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Kehitystyö edellyttää testaamista, joka saadaan tehtyä nyt solmitun jatkosopimuksen aikana. Erityisen mielenkiinnon kohteena on innovaatiotoiminnan kytkeminen energiansäästösopimuksiin. Tuotteiden ja palvelujen kehittäjien sekä niiden käyttäjien verkottamisella pyritään löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja murtamaan energiatehokkaan teknologian markkinoille pääsyn esteitä.

Valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antamassa selonteossa lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista energiansäästösopimukset nähdään edelleen tärkeänä keinona haasteellisten ilmastotavoitteidemme saavuttamisessa. Selonteon mukaan uusien sopimusten valmistelussa edetään ripeästi.

Lisätietoja:

Pentti Puhakka, kauppa- ja teollisuusministeriö, puh. (09) 1606 4813, pentti.puhakka@ktm.fi

Ulla Suomi, Motiva Oy, puh. 0424 281 216, 040 733 9972, ulla.suomi@motiva.fi

Palaa otsikoihin