Helsingin yliopisto: Tuulivoiman rakentaminen Suomessa kansainvälisesti hidasta

Tuulivoimaa on maailmalla otettu käyttöön mm. energiantuotannon ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Myös Suomessa on tuulivoimateollisuutta, mutta tuulivoiman rakentaminen on ollut kansainvälisesti hidasta, eikä kansallisia tavoitteita ole saavutettu. Pessimistinen asenne hidastaa kehitystä entisestään.

Maatalous-metsätieteiden maisteri Vilja Varho tarkastelee Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa tekemässään väitöstutkimuksessa niitä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tuulivoiman hitaaseen kehitykseen Suomessa. Hänen tutkimuksensa kohteena ovat suomalaisten kansallisen tason tuulivoimatoimijoiden näkemykset. Tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa ja kehitettäessä tuulivoimapolitiikkaa.

Varhon tutkimustulokset osoittivat näkemysten tuulivoimasta, sen tulevaisuudesta ja sen edistämiseen käytettävistä ohjauskeinoista jakaantuvan voimakkaasti. Tuulivoimasta käydyissä diskursseissa esiintyy määrittelykamppailuja, joissa tuulivoimaa esim. vähätellään ja toisaalta puolustetaan. Määrittelykamppailut vaikuttavat käsityksiin tuulivoiman merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista Suomessa ja sitä kautta investointeihin ja tuulivoimapoliittisiin valintoihin.

Käsitykset tulevaisuudesta tulivat esille haastateltujen näkemyksiin perustuvissa skenaarioissa. Näkemykset tuottivat myös voimakkaan kasvun skenaarioita, mutta pessimistisimmissä arvioissa tuulivoiman ei uskottu olevan Suomessa kannattavaa ilman tukia edes vuonna 2025, ja tuulivoimakapasiteetti olikin näissä arvioissa matala. Tällöin ohjauskeinovalintojen oletettiin pysyvän samankaltaisina kuin haastatteluajankohtana. Tähänastinen kehitys on pitkälti seurannut tätä pessimististä skenaariota.

Varhon selvitysten mukaan huolimatta epäilevästä suhtautumisesta tuulisähköön tuulivoimalateollisuus nähtiin uskottavana ja tuulivoimatoimijoille sekä kansalliselle tuulivoimapolitiikalle merkittävänä motiivina edistää tuulivoimaa. Kotimainen sähköntuotanto ja vientiteollisuus yhdistyvät ns. kotimarkkina-argumentaatiossa.

Muualla maailmassa tyypillisiä edistämiskeinoja, kuten syöttötariffeja ja vihreitä sertifikaatteja, ei ole otettu Suomessa käyttöön. Osa Varhon haastatelluista piti näitä keinoja soveltumattomina avoimille sähkömarkkinoille ja suomalaiseen ohjauspolitiikkaan, diktatorisina ja länsimaisten arvojen vastaisina. Toiset taas kannattivat niitä niiden vaikuttavuuden takia. Ohjauskeinojen arvioinnissa käytettiinkin sekä ohjausprosessiin liittyviä että arvoperustaisia kriteerejä.

Tähän asti käytetyt ohjauskeinot eivät ole riittävän vaikuttavia lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Voimakkaampien ohjauskeinojen käyttöönottoa vaikeuttavat tuulivoiman vähättely, pessimistiset tulevaisuudenkuvat ja oletus siitä, että vähäinen tuulisähkön kysyntä kuvastaa myös kansalaisten poliittista suhtautumista tuulivoiman lisäämiseen. Tilanne voi kuitenkin muuttua energiantuotannon päästöjen jatkuvan vähentämistarpeen takia.

MMM Vilja Varho väittelee 2.11.2007 Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Calm or storm? – Wind power actors? perceptions of Finnish wind power and its future (Tyyntä vai myrskyä?)

Tuulivoimatoimijoiden näkemyksiä Suomen tuulivoimasta ja sen tulevaisuudesta). Väitöskirja julkaistaan sarjassa Environmentalica Fennica ja se on myös elektroninen julkaisu osoitteessa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4208-9

Mari Peltonen, tiedottaja / Press & PR Officer

Helsingin yliopisto / University of Helsinki Viikki PL 62 (Viikinkaari 11), 00014 Helsingin yliopisto / POB 62 (Viikinkaari 11), FIN-00014 University of Helsinki puhelin (09) 191 58791, GSM 050 406 2046 / Tel. +358 9 191 58791, mobile phone +358 50 406 2046 maria.peltonen@helsinki.fi

http://www.helsinki.fi/yliopisto

Palaa otsikoihin