Muut tiedotteet 2007
Kuntaliitto: Kuntien julkisten rakennusten lämmönkulutus saatu aisoihin
Kuntien julkisten rakennusten lämmönkulutus on 2000-luvun alkupuoliskolla pysynyt kutakuinkin ennallaan. 1990-luvun loppupuolen viisivuotiskaudella lämmön kulutus nousi 7 prosenttia.
Julkisten rakennusten sähkönkulutus on sen sijaan jatkanut hyvin tasaista nousuaan. Viimeisen 10 vuoden aikana kuntien julkisten rakennusten sähkönkulutus on noussut noin kolmanneksella.
Koska lämmön osuus on sähköä huomattavampi rakennusten energiankulutuksessa, on julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön- ja sähkönkulutus (kWh/m3) noussut kuitenkin vain prosentin verran vuosina 2001-2005. Tätä ennen, 1990-luvun loppupuoliskolla, nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa.
Yleisenä tavoitteena on jo pitkään ollut rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja tavoitteen eteen on tehty töitä. Kuntaliitto on esimerkiksi pitänyt kulutustilastoa vuodesta 1982 lähtien.
– Lämmönkulutuksen lasku ei ole onnistunut, vaikka sitä on 10-20 vuotta kovasti yritetty, toteaa Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki.
– Esimerkiksi kuntien asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on laskenut pitkään ja sähkön ominaiskulutus on noussut erittäin vähän. Tosin asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta.
Ruokojoen mukaan on kuitenkin löydettävissä useita syitä sille, ettei rakennusten energiankulutusta ole saatu kääntymään laskuun energiatehokkuutta lisänneistä toimenpiteistä huolimatta.
– Esimerkiksi julkisten rakennusten ja varsinkin koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Kouluja käytetään entistä enemmän myös iltaisin. Lisäksi kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyyn kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja ilmastointia on kauttaaltaan tehostettu. Ilmastoinnin tehostaminen lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta, Ruokojoki lisää.
Ruokojoki arvelee, että toimitilapalveluiden uudelleen organisointi voi osaltaan vaikuttaa energiankäyttöä lisäävästi, ellei energiansäästöön kiinnitetä huomiota. Käyttäjät ovat yhä useammin vuokralaisen asemassa, mutta sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.
Kuntien julkisten rakennusten lämmön- ja sähkönkulutus perustuu Kuntaliiton normalisoituihin tilastoihin, joissa on huomioitu vuosittaiset lämpötilavaihtelut. Normalisointi ottaa huomioon vain lämpötilan vaihtelun, eikä esimerkiksi tuulisuutta tai kosteutta.
Tilastossa on sata kuntaa ja kuntayhtymää. Yli 30 000 asukkaan kunnat ovat yli 90-prosenttisesti mukana. Sen sijaan alle 10 000 asukkaan kunnista mukana on vain 15 prosenttia, sillä pienissä kunnissa kulutusseurantaa ei juurikaan tehdä.
Lisätietoja:
rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki, puh. 09 771 2115, 050 66 730
