Muut tiedotteet 2007
Tekes: Puun polttamisen laadulla on merkitystä ilmanlaatuun ja terveyteen
Uusia mittausmenetelmiä puun pienpolton päästöjen tutkimiseen on onnistuttu kehittämään Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys PUPO-terveys -hankkeessa. Uusien menetelmien avulla on ensimmäistä kertaa pystytty keräämään ja selvittämään pientulisijan päästöistä, erikokoisten hiukkasten kootuista näytteistä niiden yksityiskohtainen kemiallinen koostumus ja solutoksisuus.
Hanke on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa on tarkasteltu puun pienpolton pienhiukkaspäästöjä ja niihin vaikuttamista. Se on ollut myös osa Tekesin puupolttoaineiden pientuotannon ja käytön panostusaluetta.
Polton laatu vaikuttaa pienhiukkasten haitallisuuteen
– Puun pienpoltto voidaan havaita mittauksin erityisesti orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien nousuna. Heikkotuulisissa olosuhteissa nämä yhdisteet ja noki voivat kohottaa myös hiukkasten massapitoisuuden hyvin korkeaksi. Käytännössä kunnissa tehdyt savuhaittavalitukset liittyvät useimmiten ns. kaksoispesäkattiloissa toteutettuun hyvin epätäydelliseen palamiseen, ns. kitupolttoon, sanoo dosentti Raimo O. Salonen Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastolta.
Pienhiukkaspäästöjen koostumus vaihtelee paljon ja riippuu merkittävästi polttolaitteista ja -tilanteesta. Tutkimustuloksista saatiin alustava käsitys tavanomaisen ja huonon puunpolton hiukkaspäästöistä ja niiden eroista hiukkasten haitallisissa ominaisuuksissa. Huonossa poltossa palamistilaan ohjattiin liian vähän ilmaa, jolloin liekki paloi kituen. Jo suhteellisen lievä epätäydellinen palaminen johti moninkertaisiin hiukkaspäästöihin ja orgaanisten yhdisteiden päästöihin. Näissä päästöissä muodostuneiden hiukkasten tulehdusaktiivisuus ja solukuolemavaikutus lisääntyivät, mikä saattaa osaltaan selittää hengitys- ja sydänsairauksien pahenemista. Myös solujen perimävaurioita syntyi epätäydellisen palamisen hiukkasilla enemmän, mikä saattaa pitkäaikaisessa altistumisessa lisätä syöpäriskiä.
Pienhiukkaspäästöjen laatuun ja määrään voi vaikuttaa
PUPO- ja PUPO-terveys -projektien tulosten perusteella voidaan todeta, että savukaasupäästöjen syntyyn voi vaikuttaa tulisijan valinnalla, polttoaineen laadulla, sopivalla panoskoolla ja palamisilman oikeilla annostelutavoilla. On myös tärkeätä noudattaa asennuksessa ja tulisijan käytössä laitevalmistajan ja muiden tahojen antamia ohjeita.
Puun pienpolttolaitteiden päästöjä on edelleen mahdollista vähentää polttoteknisin ratkaisuin. Tutkimusryhmä suosittaa myös talokohtaisten tulisijojen rekisteröintiä, josta tulisijojen tyypit ja käytettävät polttoaineet selviäisivät.
Ympäristöministeriön ehdottamat kansalliset tehokkuusvaatimukset ja päästörajat puun pienpolttolaitteille tulisi saattaa voimaan ja niitä tulisi monipuolistaa, kun alan tutkimustieto lisääntyy. Nyt ehdotetuissa säädöksissä eivät hiukkaset ole mukana, koska niiden päästöjen mittaamiselle pienpolttolaitteista ei ole eurooppalaista standardimenetelmää. Asukkaiden tekemien savuvalitusten selvittämiseen olisi hyvä saada kunnille valtakunnalliset ohjeet, sillä useimmiten valitukset liittyvät haitalliseksi todettuun kitupolttoon. Laitevalmistajien, ministeriöiden, kuntien ja järjestöjen tulisi lisätä tiedotusta hyvien puunpolttokäytäntöjen eduista ja huonojen haitoista.
Puun pienpolton laitevalmistajat kehittävät tuotteitaan vastaamaan päästömääräyksiä. Esimerkiksi Tulikivi Oyj:stä kerrotaan, että yrityksen tuotteet kehitetään niin, että ne täyttävät tiukimmatkin päästömääräykset. Tämä tekee mahdolliseksi myydä tuotteita kaikilla markkinoilla.
– Suomalaiset tulisijojen päästömääräykset, jotka tulevat voimaan vuoden 2008 aikana, tulisi saattaa eurooppalaiselle tasolle, sanoo tuotekehitysjohtaja Pekka Horttanainen Tulikivi Oyj:stä. Se parantaisi markkinoilla olevien tuotteiden tasoa ja vähentäisi pienpolton päästöjä. Vähäpäästöisten tulisijojen hankkiminen ja vanhojen tulisijojen uusiminen vähäpäästöisiin malleihin tulisi saada energia-avustusten piiriin, jolloin laitekanta uusiutuisi ja pienpolton aiheuttamat päästöt pienenisivät merkittävästi.
Lisätietoja:
dosentti Raimo O. Salonen, puh. 0400 673 198, raimo.salonen@ktl.fi, Kansanterveyslaitos
tutkija Jarkko Tissari, puh. (017) 163 285, jarkko.tissari@uku.fi, Kuopion yliopiston Ympäristötieteen laitos
tuotekehityspäällikkö Pekka Horttanainen, puh. 0207 636 226, pekka.horttanainen@tulikivi.fi, Tulikivi Oyj
