Muut tiedotteet 2008
TEM: Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puheenvuoro ilmasto- ja energiapaketista
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puheenvuoron keskeiset kohdat ilmasto- ja energiapaketin julkistamisen tiedotustilaisuudessa 23.1.2008 klo 15.
Euroopan komissio julkisti tänään 23.1.2008 ilmasto- ja energiapaketin, johon sisältyy direktiiviehdotus uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Samalla annettiin ehdotukset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiksi ja päästökauppajärjestelmän kehittämiseksi sekä tiedonanto hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista.
Komission Suomelle esittämä velvoite uusiutuvan energian lisäämiseksi on vaativa. Verrattuna muille maille esitettyihin velvoitteisiin Suomelle esitettyä 38 % velvoitetta voidaan pitää kohtuullisena. Suomen velvoite merkitsee 9,5 prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2005 tilanteeseen, kun koko EU:n tasolla lisäystarve on keskimäärin 11,5 prosenttiyksikköä. Liikennepolttoaineista tulee tällöin olla vähintään 10 % tuotettu uusiutuvasta energiasta.
Suomelle esitetty velvoite merkitsee erityisesti metsäenergia, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön hyvin suurta lisäystä. Se edellyttää myös mittavia energiansäästötoimia. Käytettävissä oleva 12 vuoden aika on myös varsin lyhyt suhteutettuna energiainvestointien tyypilliseen aikajänteeseen. Direktiiviesityksessä määritellään neljä ohjeellista välitavoitetta, jotka ovat Suomen kannalta liian etupainotteisia.
Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus tulee määrittelemään sen, miten ja millä keinoin eri energia vaihtoehtojen käyttöä tullaan edistämään. Samassa yhteydessä arvioidaan myös energia- ja ympäristöteknologian mahdollisuudet asiassa. Selvitysten mukaan uusiutuvan energian merkittävä lisäys näyttäisi hidastavan vain hyvin vähäisessä määrin kansantuotteen kasvua. Toisaalta uusiutuvan energian lisääminen parantaa Suomen nykyistä heikkoa energia omavaraisuutta. Strategia pyritään antamaan selontekona eduskunnalle ennen eduskunnan kesälomakautta.
Komission esitys uusiutuvista liikenteen biopolttoaineista on pääpiirteissään tyydyttävä. Turpeen osalta tulkinta sen soveltuvuudesta sovittuun tarkoitukseen on kuitenkin ristiriitainen. Hallituksen tulee mielestäni kuitenkin jatkoneuvotteluissa tehdä kaikki mahdollinen sertifioidun turpeen saamiseksi sellaiseksi polttoaineeksi, jolla voidaan kattaa direktiivin edellyttämä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden velvoite.
Komission esitys jättää suurelta osalta avoimeksi EU:n tulevan päästökauppajärjestelmän sisällön. Indikatiivisessa listassa komissio esittää Suomen kannalta keskeisille teollisuuden aloille ilmaista päästöoikeuksien jakoa. Urakkamme on nyt edessä olevien kuukausien aikana varmistaa tulevalle uudistukselle sellainen sisältö, että se antaa Suomen kannalta tärkeälle teollisuudelle, mm. metsä- ja metalliteollisuudelle, oikeudenmukaisen kohtelun. Jo tänään nämä teollisuuden alat ovat Suomessa ominaispäästöiltään ja ympäristöystävällisyydeltään koko maailman ehdotonta huippua.
Suomi ei missään oloissa pysty täyttämään komission vaatimuksia uusiutuvan energian lisäämiseksi, mikäli venäläisen puun tuonti tyrehtyisi käytännössä kokonaan. Tästä syystä on välttämätöntä, että komission taholta annettujen lupausten mukaisesti maakohtaisissa velvoitteissa varaudutaan tämän sanotun tapaisiin ylivoimaisiin esteisiin.
Miten tästä eteenpäin
1) Kyseessä on siis ehdotus, jonka sisällöstä ryhdytään nyt neuvottelemaan yhteispäätösmenettelyllä EU:n neuvostossa ja parlamentissa. Käsittelyyn arvioidaan kuluvan noin vuosi. Nyt alkaa varsinainen tiivistahtinen työ, johon tarvitaan laaja-alaista perehtymistä ja tarkkaa kantojen pohdintaa ja työstämistä.
2) Asia tulee olemaan helmikuun energianeuvoston ja maaliskuussa valtioiden päämiesten huippukokouksen asialistalla.
Kommentteja esityksen yksityiskohdista
3) Komissio tähtää esityksellään erityisesti EU:n omavaraisuuden parantamiseen niin, että metsä- ja peltobiomassaa otetaan energiakäyttöön. Koska uusiutuvan energian tuotannon edellytetään olevan kestävää, ehdottaa komissio liikenteen biopolttoaineiden ja muiden biopolttonesteiden kestävyysstandardeja osana direktiiviä. Esityksessä biopolttoaineiden koko elinkaaren päästöt huomioon ottaen biopolttoaineen päästöt pitää olla vähintään 35 prosenttia pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Peltobiomassoihimme perustuvat ensimmäisen sukupolven biopolttonesteet eivät välttämättä täytä tätä vaatimusta. Kestävyyskriteereiden käytön laajentamista myös muihin osa-alueisiin eli sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineisiin, arvioidaan jo vuonna 2010.
4) Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineiden markkinoille saamisesta esityksessä on yllättävän vähän, vaikka ko. seikka oli viime keväänä edellytyksenä biopolttoaineiden 10 %:n tavoitteelle. On tärkeää, että direktiivillä edistetään uuden teknologian kehittämistä. Toisen sukupolven biopolttoaineita voitaisiin valmistaa esimerkiksi jäte- ja puuaineksesta. Direktiiviesitys kannustaa kuitenkin uuteen teknologiaan siten, että puu- ja jäteaineksesta tuotetun liikenteen biopolttoaineen vaikutus voidaan laskea kaksinkertaisena.
5) Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja investointien tukemiseksi komissio ehdottaa alkuperätakuilla käytävän kaupan mahdollistamista. Kaupankäyntimahdollisuus koskisi vain direktiivin voimaantulon jälkeen käyttöönotettuja laitoksia. Sen toimivuudesta ja yhteisvaikutuksista jo olemassa olevien ohjauskeinojen kanssa, kuten päästökaupan, on toistaiseksi vaikea tarkasti arvioida.
6) Kaiken kaikkiaan direktiiviesitys sisältää monitahoisia, myös rakennustoimintaa ja lupamenettelyjä koskevia määräyksiä ja velvoitteita, jotka tulee analysoida huolella. Direktiiviehdotus tuottaisi jäsenmaille velvoitteet mm. alkuperätakuiden rekistereiden ylläpitoon ja joka toinen vuosi tehtävään raportointiin.
7) On hieman yllätys, että direktiiviesitys sisältää melko paljon varsinaisia käytännön toimenpiteitä koskevia vaatimuksia, vaikka yleisperiaatteeksi on todettu jättää joustoa kansallisille toimenpiteille. Esityksessä on kohtia, jotka koskevat rakennusmääräyksiä, verkkoonpääsyvaatimuksia ja vaatimuksia tankkausasemille.
Lisätiedot:
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh. 010 606 3500
ylijohtaja Taisto Turunen, puh. 010 606 4700
