Kainuun Energia: Vauhtia julkisen sektorin energiatehokkuushankkeille

Energiatehokkuushankkeita ei ole syytä hidastaa, vaikka energian hinta on ollut taantuman vaikutuksesta laskussa. Pitemmällä aikavälillä tilastot ja trendiskenaariot näyttävät nousevaa kehitystä niin energian kulutuksessa kuin hinnassa, tuotiin esiin energiatehokkuusseminaarissa, joka kokosi tällä viikolla yhteen parikymmentä Kainuun kuntien ja julkisen sektorin kiinteistöistä vastaavaa henkilöä.

– Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiä tukia muun muassa energiatehokkuushankkeisiin sekä uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen on Kainuussa hyödynnetty erittäin vähän, kertoi yritystutkija Pasi Loukasmäki Kainuun TE-keskuksesta, joka koordinoi valtion myöntämiä energiatukia sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi tehtäviin hankkeisiin kynnystä madaltavaa ESCO-hanketoimintaa.

ESCO-hankkeessa yrityksen energian käyttöä tehostavat toimet ja investoinnit toteuttaa ulkopuolinen taho eli hyväksytty ESCO-yritys. Investoinnit rahoitetaan kokonaan tai sovitulta osin syntyvillä säästöillä. ESCO-palvelu sisältää säästötakuun eli ESCO-yritys ottaa taloudellisen riskin siitä, että investointi tuottaa riittävästi säästöä. Tyypillisiä ESCO-hankkeita ovat taloteknisten järjestelmien uusiminen, lämmön talteenottojärjestelmät ja siirtyminen uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

– Tavallaan meillä on jo löysät housuissa, sillä yhdeksän prosentin tehostamisvelvoitteesta ei enää neuvotella, vaan nyt on jo ryhdyttävä toimiin. Kuntien tulee näyttää energiansäästössä esimerkkiä muille, Antti Kokkonen Motiva Oy:stä kuvasi Suomen valtion ja julkisen sektorin tilannetta lisätä energiatehokkuutta vuoteen 2016 mennessä. Kokkonen kiertää työkseen Suomen kunnissa tiedottamassa ja neuvomassa, miten energiatehokkuushankkeissa pitäisi ja voi edetä.

– Edellytykset energiatehokkuustyöhön ovat kuitenkin olemassa ja tietoa on saatavilla kiinteistöistä, uusimmista teknisistä ratkaisuista sekä rahoituksellisista ratkaisuista ja avustuksista. Kyse on niin valtakunnan kuin kuntien tasolla enemmänkin motivoinnista sekä koordinoinnista. Konkreettisena askeleena on kuntien liittyminen energiatehokkuussopimukseen, jolloin tarjoutuu mahdollisuudet saada tukea niin suunnittelussa kuin rahoituksessa, Kainuun Energian ympäristö- ja riskienhallintapäällikkö Markus Tykkyläinen totesi.

Kainuussa potentiaalia biopolttoaineen vientiin

Kajaanin yliopistokeskuksen Bioenergian teemaohjelma -hankkeen vetäjän Timo Karjalaisen mukaan Kainuussa käytetään primäärienergiana laskettuna uusiutuvilla tuotettua energiaa hieman alle 50 %, mikä on valtakunnallisesti tarkasteltuna maamme huipputasoa. Edelleenkin Kainuussa voidaan kehittää uusiutuvien energialähteiden koko kirjoa ja uusiutuvan energian jalostusarvoa nostamalla maakuntaan syntyisi työllisyyttä ja hyvinvointia.

– Kainuun alueella kiinteistöjen öljylämmitystä on vaihdettu paikallisiin polttoaineisiin jonkin verran ja paikallista lämpöliiketoimintaa on saatu syntymään. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä ja isoin kynnys on saada kiinteistöjen omistajat liikkeelle. Esimerkiksi kunnissa ongelmana on epävarmuus kiinteistökannan pysyvyydestä, jolloin investointeja on vaikea perustella päättäjille. Ajankohtainen ongelma metsäenergian toimittamisessa on polttoaineen ostajien haluttomuus maksaa metsäenergiasta sellaista hintaa, jolla hankinta olisi myös metsässä toimijoiden kannalta kannattavaa. Metsäenergian aluetaloudellisten vaikutusten tulisi olla suuremmassa roolissa polttoainevalintoja tehtäessä. Onko meillä varaa olla käyttämättä vihreää kultaamme? Pekka Moilanen Metsäkeskus Kainuusta kysyi.

Valittavilla energiaratkaisuilla on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Tykkyläinen kertoi Kainuun Energian teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan jokainen energiatoimialan maakunnassa ostoihin ja palveluihin käyttämä euro lisää kerrannaisvaikutuksineen alueen taloudellista aktiviteettia 1,44 euroa. Myös energia-alan työllistävät vaikutukset ovat suuret, mikä osaltaan perustelee paikallisten polttoaineratkaisujen kehittämistä.

Mikkelin alue näyttää mallia

Hyviä käytäntöjä kainuulaisille oli esittelemässä Mikkelin kaupungin ympäristöpäällikkö Timo J. Lehtonen, joka esitteli kattavasti toteutettuja hankkeita kiinteistötason ratkaisuista ekoteollisuusalueisiin. Mikkelin alueella työ on ollut pitkäjänteistä. Jo 1980-luvun lopulla käynnistyi projekti uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja 1990-luvulla toteutettiin hankkeita, joiden tavoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä tietoa energiansäästöstä.

Lehtonen korosti, että 1980-luvulta lähtien paikallisen energiayhtiön aktiivisuudella ja kuntapäättäjien myönteisellä asenteella on ollut suuri merkitys. Niiden ansiosta Mikkeli on nyt Suomen kärkipäätä energiatehokkuuden edistämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden käytössä. Myös rahassa mitattuna energiansäästö on ollut suurta 2000-luvulla, mikä on motivoinut ja konkretisoinut energiansäästön merkitystä.

Energiatehokkuusseminaarin järjestivät Kainuun bioenergia -teemaohjelma (Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus), Metsäenergia Kainuussa -hanke (Metsäkeskus Kainuu) ja Kainuun Energia. Vierailevat puheenvuorot pitivät energiatukia koordinoiva Kainuun TE-keskus, energiatehokkuuden palvelukeskus Motiva Oy sekä Mikkelin kaupunki. Seminaarin puheenjohtajana toimi johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuusta.

Lisätietoja antavat:

Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus, puh. 040 560 2577
Antti Kokkonen, Motiva Oy, puh. 050 516 8514
Timo J. Lehtonen, Mikkelin kaupunki, puh. 044 794 4715
Pasi Loukasmäki, Kainuun TE-keskus, puh. 044 362 5888
Pekka Moilanen, Metsäkeskus Kainuu, puh. 044 710 4384
Jorma Tolonen, Metsäkeskus Kainuu, puh. 020 772 8407
Markus Tykkyläinen, Kainuun Energia, puh. 050 596 5482

Palaa otsikoihin