TEM: Työryhmä: sähköajoneuvoista merkittävä vientiala vuoteen 2020 mennessä

Sähköajoneuvojen valmistuksesta ja niiden komponenteista, ohjelmistosta ja suunnittelusta on vuoteen 2020 mennessä muodostunut merkittävä vientiteollisuuden toimiala Suomeen. Tätä tavoitetilaa Suomen sähköajoneuvotoimialalle esittää työryhmä, joka 6.8.2009 luovutti mietintönsä elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Työryhmän mukaan toimialan perustan muodostaisivat nykyisten autojen kokoonpanoteollisuuden kehittyminen, kotimaisen akkuteollisuuden synty sekä ohjelmisto-, sähkökone- ja tehoelektroniikkateollisuuden kasvun suuntautuminen sähköajoneuvoihin. Toimialaa vahvistaisivat synergiat liikkuvien työkoneiden valmistuksen sekä sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja -palveluiden kanssa.

Esitetyn tavoitetilan mukaan toimialan liikevaihto vuonna 2020 olisi nykyrahassa 1–2 miljardia euroa ja välitön työllistävä vaikutus useita tuhansia henkilötyövuosia. Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % olisi sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % täyssähköautoja.

Useat sähköajoneuvojen avainteknologiat kehittyvät parhaillaan nopeasti. Tämä teknologiamurros, autoteollisuuden meneillään oleva rakennemuutos ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät velvoitteet tekevät sähköajoneuvoista merkittäviä vaihtoehtoja niin yksityisautoilussa kuin joukko- ja jakeluliikenteessäkin. Muutos avaa uusia merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisten yrityksille sähköajoneuvo- ja latausinfrastruktuurisektoreilla. Myös uuden sähköajoneuvoteknologian monipuolinen hyödyntäminen muilla toimialoilla on mahdollisuus.

Jos sähköajoneuvotoimialan halutaan Suomessa kehittyvän ja kuuluvan tulevaisuudessa alan kärkeen, useita erityyppisiä toimenpiteitä tarvitaan juuri nyt.

Työryhmän toimenpidesuositukset sähköajoneuvotoimialan kehittämiseksi

Tavoitetilan toteutumisen edistämiseksi työryhmä esittää toimenpidesuosituksia
1) sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittämiseksi,
2) sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistämiseksi,
3) sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannusteiksi ja
4) latausinfrastruktuurin kehittämiseksi.

Suomalaisen sähköajoneuvoklusterin syntymiselle on varsin hyvät edellytykset, koska täällä on perinteisesti vahvaa metalli- ja konepaja- sekä sähköteollisuutta. Jo käynnistyneitä merkittäviä hankkeita ovat ladattavan hybridiauton Fisker Karman valmistuksen alkaminen Uudessakaupungissa Valmet Automotive Oy:n tehtailla ja European Batteries Oy:n akkutehtaan valmistuminen Varkauteen. Hankkeet tuovat merkittävää uutta liikevaihtoa jo vuonna 2010.

Työryhmä katsoo, että julkisen sektorin tehtävänä on tukea elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keinoin sähköajoneuvoklusterin yritysten painopistevalintojen edellyttämiä investointeja, vahvistaa toimialan yhteistyöverkostojen syntymistä sekä jakaa uuden teknologian ja osaamisen kehittämiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Erityisesti on syytä edistää sellaisia yritysten tunnistamia liikkuvan kaluston ja sen edellyttämän infrastruktuurin tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla ne hakevat markkinoita koetellulle osaamiselleen.

Teknologisen osaamisperustan ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää sähkö- ja hybridijärjestelmien tutkimuksen ja opetuksen vahvistamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Energiavarastojen tutkimukseen ja teknologiakehitykseen esitetään perustettavaksi professuuri yliopiston tai VTT:n yhteyteen. Suomen tulee osallistua aktiivisesti alan perustutkimus-, teknologiankehitys- ja kokeiluhankkeisiin niin EU:ssa kuin muissakin kansainvälisissä yhteistyöohjelmissa.

Työryhmä esittää, että Suomessa käynnistetään henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeet yritysten, kuntien ja valtiovallan kumppanuushankkeina. Valtion rahoituksen hankkeisiin tulisi olla tavoitteellisesti noin puolet kokonaiskustannuksista, kolmelle hankkeelle yhteensä 5–10 miljoonaa euroa. Sähköajoneuvojen kokeiluhankkeissa tulee hyödyntää myös Tekesin innovatiivisia julkisia hankintoja edistävää uutta rahoitusmuotoa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että kilpailijamaiden tapaan myös meillä tuetaan kotimaisen konseptisähköauton kehittämistä.

Työryhmä esittää harkittavaksi valtion suoraa tukea sähköautojen ostajille. Tuen tulisi olla väliaikaista ja ajoittua niin, että kysynnän lisääntymisellä saavutettaisiin suurin mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty. Hankinnan kannustavuutta voitaisiin parantaa myös ajoneuvoveron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta lisäämällä. Julkiset organisaatiot voisivat myös toimia kokeiluhankkeiden käynnistäjinä ja ympäristömyönteisen toiminnan malleina.

Sähköautojen käytön kannustimeksi esitetään harkittavaksi vuosittaisen käyttövoimaveron poistamista niiden osalta. Kaupungit ja kunnat voisivat tukea sähköautoilua pysäköintietuuksin ja tarjoamalla tavanomaisia ajoneuvoja sujuvampia liikennöintimahdollisuuksia.  

Suomalainen sähköverkkoinfrastruktuuri on varsin valmis vastaanottamaan sähköajoneuvoja. Toisin kuin monissa muissa maissa jakeluverkkomme kuormituskestävyys mahdollistaa jo nyt laajamittaisen sähköajoneuvojen käytön. Lisäksi ulkotiloissa on noin 1,5 miljoonaa maadoitettua pistoketta lohkolämmittimiä varten. Nämä pistorasiat soveltuvat pääosin tai ovat helposti muutettavissa myös sähköautojen latauspisteiksi.

Riittävän latausinfrastruktuurin rakentaminen edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista kehittämisotetta liikennesuunnittelussa, rakentamismääräyksissä ja sähköenergiamarkkinoilla. Kaupallisten latausratkaisujen saatavuutta yleisillä pysäköintipaikoilla, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla ja työpaikoilla olisi vauhditettava yritysten, kuntien ja valtion yhteistyönä.

Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän mietintö ja sen pohjaksi laadittu taustaselvitys ovat saatavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta:

www.tem.fi/julkaisut

Tiedotustilaisuudessa jaetut muut materiaalit:

Työryhmän puheenjohtajan kalvoesitys 6.8.2009 (ppt) (1.8 MB)

VTT tiedote 6.8.2009 (pdf) (22.5 KB)

Fortum ja Valmet Automotive tiedote 6.8.2009 (pdf) (33.8 KB)

Lisätiedot:

ylijohtaja Petri Peltonen, TEM, puh. 010 606 3662 (Sähköautot Suomessa -työryhmän pj.)

ylijohtaja Juhani Tervala, LVM, puh. (09) 1602 8482 (työryhmän varapj.)

Palaa otsikoihin