Tekes: Nykyisissä asuinrakennuksissa jopa 70 prosentin energiansäästöpotentiaali

Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu tutki Energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointi -projektissa keinoja, joilla nykyisen asuinrakennuskannan energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Kyselytutkimuksella kerättiin noin 4 500 asiakkaan sähkönkulutustiedot Kainuusta, Savosta ja Vantaalta. Selvityksen mukaan vanhoissa, viime vuosituhannen puolella rakennetuissa omakotitaloissa energiankulutusta voidaan vähentää jopa 60-70 prosenttia kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä.

Tutkimustyötä luotsannut professori Matti Lehtonen nostaa omakotitaloasujan kannalta keskeisenä säästökohteena koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenoton. Tällä toimenpiteellä omakotitalon kokonaissähkönkulutuksessa voidaan saavuttaa keskimäärin lähes 14 prosentin säästö.

”Ohjelmoitavien termostaattien avulla huoneiden lämpötilaa voidaan alentaa automaattisesti öisin ja kotoa poissa ollessa. Tutkimusaineistomme mukaan tällä saavutetaan keskimäärin lähes 15 prosentin säästö lämmitysenergiassa. Pidän osuutta merkittävänä ja väittäisin, että lämpötilan tarkemmalla säädöllä myös asumismukavuus parantuu.”

Maalämpöpumppujen käytöllä lämmityskulutuksessa voidaan saavuttaa 27-47 prosentin säästöt verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Ilmalämpöpumppu on puolestaan varteenotettava vaihtoehto sähkölämmityksen tukena.

Kuluttajien valinnoilla merkitystä – tietoa tarvitaan lisää

Tekes painottaa kiinteistö- ja rakennusalan rahoituksessa projekteja, joilla edistetään rakennetun ympäristön energiatehokkuutta, myös olemassa olevassa rakennuskannassa.

”Useissa maissa viranomaiset ohjaavat rakennetun ympäristön energiankulutusta tiukentuvilla normeilla. Kestävän kehityksen kannalta vielä keskeisemmässä roolissa ovat tavallisten kuluttajien valinnat sekä arvojen ja asenteiden muutos. Aalto-yliopiston tutkimusprojekti osoittaa vakuuttavasti, että kotitaloudet voivat oikeilla valinnoilla parantaa asumisensa energiatehokkuutta valtavasti”, korostaa Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen.

Lehtonen puolestaan tähdentää, että lämpöpumppujen asettelusta ja käytöstä kuluttajat tarvitsevat vielä paljon enemmän tietoa. Keskeisin ohjenuora on, että ensisijainen lämmitysenergia on otettava lämpöpumpusta maksimiin saakka ja vasta sitten muista lämmönlähteistä, kuten pattereista.

”Lämpöpumppuja olisi osattava käyttää oikein, jotta hyvää asiaa ei pilata. Tämän alueen koulutuksesta ja kansanvalistuksesta toivoisin jonkin julkisen tahon ottavan kopin”, Lehtonen toteaa.

Energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointi -projekti oli osa laajaa Tekesin rahoittamaa ENETE eli Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin
-yhteishanketta. Sen muina tutkimusosapuolina olivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, VTT Energia ja metsäteollisuus. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Energiamarkkinavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö ja Motiva sekä suuri joukko energia-alan yrityksiä.

Lisätiedot:

Virpi Mikkonen, ohjelmapäällikkö, Kestävä yhdyskunta -ohjelma, Tekes,
puh. 010 605 5930, virpi.mikkonen(at)tekes.fi

Matti Lehtonen, professori, Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, sähkötekniikan laitos, puh. 040 581 5726, matti.lehtonen(at)tkk.fi



Tiedotteen liitteenä on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun tutkimusaineiston pohjalta laadittu yhteenvetotaulukko nykyisten asuinrakennusten mahdollisista energiansäästökohteista.

Yhteenveto mahdollisista säästökohteista (jpg) (810.6 KB)

Palaa otsikoihin