Energiamerkintä

EU-maissa yhtenäinen energiamerkintä antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kotitalouslaitteiden energiankulutuksesta. Tiedot perustuvat valmistajien standardin mukaisesti mittaamiin tuloksiin.

Energiamerkinnän tavoitteena on antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa laitteiden energiankulutuksesta. Merkintä helpottaa eri laitteiden vertailua ja suuntaa hankintoja energiatehokkaampaan suuntaan.

Laitteeseen kiinnitettävä energiamerkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A-G. Joissakin laiteryhmissä käytetään myös A-luokkaa parempia luokkia: A+, A++ ja A+++.

Energiamerkintä on pakollinen 8 laiteryhmässä:

• kylmäsäilytyslaitteissa,
• pyykinpesukoneissa, 
• kuivaavissa pesukoneissa,
• kuivausrummuissa,
• astianpesukoneissa,
• lampuissa,
• uuneissa ja
• ilmastointilaitteissa.

Energiamerkinnät kehittyvät

Televisioiden energiamerkki on otettu käyttöön 30.11.2011. Samaan aikaan tulivat voimaan myös uusitut kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkintävaatimukset, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden vaatimukset astuvat voimaan 20.12.2011.

Uudistuksen myötä energiamerkin ulkoasu muuttuu – siirrytään yleiseurooppalaiseen merkintään.

Uudet tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset annetaan komission asetuksina, jotka ovat sellaisinaan voimassa myös Suomessa.







Komission asetukset on annettu seuraaville tuoteryhmille:

astianpesukoneet (EU) N:o 1059/2010
kotitalouden kylmälaitteet (EU) N:o 1060/2010
pyykinpesukoneet (EU) N:o 1061/2010
televisiot (EU) N:o 1062/2010

Energiamerkintöjä tulee muillekin laiteryhmille; valmistelussa on energiamerkintävaatimukset lämminvesivaraajille, huoneilmastointilaitteille, lämmityskattiloille, kaupan kylmälaitteille, kotitalouksien valaistustuotteille ja pölynimureille.

Energiamerkintä perustuu energiamerkintädirektiiviin

Energiamerkinnän puitteista säädetään EU:n tasolla energiamerkintädirektiivissä (2010/30/EU) ja kansallisella tasolla ekosuunnittelulaissa (1005/2008). Energiamerkintädirektiivin nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia säädöksiä. Energiamerkintädirektiivin ja ekosuunnittelulain energiamerkintävaatimukset sitovat vain niitä tuoteryhmiä, joista on säädetty tuoteryhmäkohtainen energiamerkintäsäädös.

Tuoteryhmäkohtaisia energiamerkintäsäädöksiä on aikaisemmin annettu direktiiveillä, jotka on saatettu kansallisesti voimaan työ- ja elinkeinoministeriön (aiemmin kauppa- ja teollisuusministeriö) tai ympäristöministeriön asetuksilla tai päätöksillä. Jatkossa ne annetaan Euroopan komission asetuksina, jotka ovat sellaisinaan voimassa myös Suomessa. Sen myötä energiamerkkien ulkonäkö tulee yhtenäistymään EU:n alueella.

Suomessa energiamerkinnän ylläpitoa ja oikeellisuutta valvoo Turvatekniikan keskus Tukes.