Jätehuolto

Jätehuoltoa kukkaron ja ympäristön takia

Paras keino hillitä jätehuoltokustannusten kasvua on ehkäistä jätteen syntyä. Myös lajittelua tehostamalla ja kierrätystä sekä jätteiden hyöty- ja uudelleenkäyttöä lisäämällä on mahdollista ehkäistä kustannusten nousua. Jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle on kallein vaihtoehto niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisestikin.

Jätehuollon kokonaiskustannuksiin sisältyvät muun muassa:

• jäteastioiden hankinta;
• jäteastioiden tyhjennys ja kuljetus;
• eri jätejakeiden lajittelu ja käsittely;
• jätehuoltotilojen rakentaminen;
• jätevero;
• kunnan jätemaksu; ja
• jätehuoltoketjun tehtävissä toimivien ihmisten palkat.
  

Biojätteen synty kuriin

Vuotuisesta sekajätteestä runsas kolmasosa koostuu biojätteestä, viidesosa pahvista, paperista ja kartongista ja vajaa kolmannes muusta palavasta jätteestä.

Biojätteen lajittelu on tärkeää, koska kaatopaikalle sekajätteen seassa kulkeutuva biojäte mätänee ja tuottaa metaania. Metaani on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista; se on 22 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Paras tapa ehkäistä biojätteen syntyä on ostaa järkevästi ja tarpeen mukaan. Ruokakaupassa kannattaa käydä vähän useammin ja valita tarkemmin kulutusta vastaavia pakkauskokoja.

Tiesitkö, että:

• Jokainen pääkaupunkiseudun asukas tuottaa biojätettä noin 100 kg vuodessa. Yli puolet tästä on keittiö- ja ruokajätettä, josta vain noin kolmasosa päätyy lajitelluksi biojätteeksi.
• Keski-Suomen ympäristökeskuksessa keväällä 2007 laaditun selvityksen mukaan jätehuoltokustannukset ovat:
  – kerrostalossa asuvilla noin 28 €/asukas/vuosi;
  – omakotitalossa asuvilla noin 91 €/asukas/vuosi (kun bio- ja kuivajätteet kerätään kahden viikon välein).