Ikkunoiden energiatehokkuus

Ikkunat ovat rakennuksen vaipan huonoimmin lämpöä eristävä rakenneosa. Tämän takia kannattaa kiinnittää huomiota ikkunoiden energiatehokkuuteen, pinta-alaan ja siihen mihin ilmansuuntaan ne on suunnattu. Ikkunat eivät ole pelkästään lämpöä hukkaavia rakenneosia - niiden kautta saadaan rakennukseen auringon säteilyä, joka pienentää valaistukseen ja lämmitykseen tarvittavaa energiaa.

Suuria, koko seinän korkuisia ikkunapintoja tulisi energiatehokkuuden kannalta välttää. Suurimmat ikkunat ovat yleensä olohuoneessa. Olohuoneen ja muiden oleskelutilojen ikkunat kannattaa yleensä suunnata etelään, jolloin ne antavat valoa myös talvella. Sopivan kokoiset räystäsrakenteet estävät liiallisen auringonpaisteen kesällä. Matalaenergia- ja passiivitaloissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota aurinkosuojaukseen, jotta vältytään jäähdytystarpeelta.

Hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden ulkopintaan saattaa tietyissä sääolosuhteissa tiivistyä kosteutta. Ilmiötä ei juurikaan esiinny tavallisissa kolmilasisissa ikkunoissa. Kosteuden tiivistyminen  ikkunan ulkopinnalle on ominaispiirre hyvin eristetyille ikkunoille ja se kertoo, että ikkuna eristää lämpöä erittäin tehokkaasti. Haitta on kuitenkin pieni verrattuna hyvin eristettyjen ikkunoiden tuomiin etuihin. Lisää aiheesta oheisesta artikkelista.

Ikkunoiden lämmöneristyskykyä on yleensä kuvattu muiden rakenneosien tapaan lämmönläpäisykertoimella eli U-arvolla (yksikkö W/m²,K). Pelkkä U-arvo ei kuitenkaan kerro kaikkea ikkunan energiatehokkuudesta. Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, g-arvo, kertoo kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Lisäksi koko ikkunarakenteen (lasi, karmit ja puitteet) ilmantiiveys on energiankulutuksen kannalta merkittävä asia.

Ikkunoiden energialuokitus on kehitetty, jotta kuluttajat voisivat mahdollisimman helposti vertailla eri ikkunamallien energiatehokkuutta. Energialuokituksessa lasketaan U-arvon, g-arvon sekä ikkunan ilmanpitävyyden mukaan vertailuarvo E, jonka yksikkö on kWh/m²,a. Esimerkiksi E-arvo 100 kWh/m²,a tarkoittaa, että jokainen ikkunaneliömetri kuluttaa 100 kWh energiaa vuodessa.

Yhteenveto ikkunan energiatehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä:

• lasiosan U-arvo

  • mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin ikkuna eristää lämpöä

• ilmanpitävyys

  • ikkunan ilmavuodot lisäävät vuotoilmanvaihtoa ja siten myös lämpöhäviöitä

  • ilman pitävyyteen vaikuttavat mm.

    • ikkunan eri osien väliset liitokset

    • avattavien ikkunoiden tiivisteet; erityisesti sisäpuitteen ja karmin välinen tiiviste

• auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin (g-arvo)

• lasien selektiivipinnoitteet

  • selektiivipinnoite on läpinäkyvä metalli- tai metallioksidipinnoite, joka läpäisee ja heijastaa säteilyn eri taajuuksia eri tavalla

  • selektiivipinnoite vähentää ikkunan lasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa siten ikkunan lämmöneristävyyttä

• eristyslasien täytekaasut

  • lämmöneristävyys paranee, kun eristyslasien välitila täytetään ilmaa hidasliikkeisemmällä kaasulla

  • täytekaasuina käytetään jalokaasuja, joita ovat esim. argon, krypton ja ksenon

• välilistan materiaali

  • ruostumaton teräs, TPS -massa ja muovi eristämät paremmin kuin alumiini