Asuinpaikan vaikutus

Asuinpaikan valinnalla on suuri merkitys oman liikkumisen energiatehokkuuteen, sillä se ratkaisee  usein sen, kuinka hyvin tulee toimeen ilman autoa. Asuinpaikkaa valittaessa onkin hyvä asunnon ominaisuuksien ohella punnita myös omaan liikkumistarpeeseen liittyviä kysymyksiä, ja selvittää muun muassa millaiset mahdollisuudet alueella on kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttämiseen.

Päivittäiset kauppa-asiat voi hoitaa kävellen tai pyöräillen, jos kauppa sijaitsee tarpeeksi lähellä. Lasten itsenäisen liikkumisen kannalta hyvät kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet kouluun ja harrastuksiin ovat erityisen tärkeitä.

Oma liikkumistarve vähentyy olennaisesti, jos asuin- ja työpaikat sijaitsevat lähekkäin tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä toisistaan. Hyvin toimivat raideyhteydet mahdollistavat toisaalta pitkänkin työmatkan taittamisen energiatehokkaasti ja mukavasti.

Myös oman asunnon arvo säilyy tai kohoaa sitä varmemmin, mitä paremmin asunto on saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen.

Asuinpaikan valinnassa kannattaa pohtia seuraavia asioita:
  • kaupan ja muiden tarvitsemiesi palvelujen läheisyys;
  • kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet;
  • matka joukkoliikenteen asemille tai pysäkeille;
  • työmatkan pituus; ja
  • harrastusmahdollisuudet.


Autoilukin maksaa

Monessa perheessä saatetaan laskea, että syrjäisen paikan pienillä asumiskustannuksilla pystyy kustantamaan toisen auton, joka on usein välttämätön huonojen joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Kun autoilun kokonaiskuluihin lasketaan hankinta-, ylläpito-, polttoaine-, käyttömaksu- ja vakuutuskulut, ja otetaan vielä huomioon se, että paljon ajettavien autojen arvo alenee keskimääräistä nopeammin, nousevat kokonaiskulut helposti niin suureksi, että ne syövät huokeasta asumisesta koituvan edun. Lisäksi on hyvä pohtia myös sitä, millainen arvo pitäisi laskea pitkiin matkoihin kuluvalle ajalle.

Autottomat asuvat taajamissa

Taloudessa on auto sitä harvemmin, mitä lähempänä palveluja ja mitä tiiviimmin rakennetuilla alueilla ihmiset asuvat. Yleisimmin autottomia ovat alle puolen kilometrin päässä kaupasta asuvat. Yhden hengen työikäiset taloudet asuvat usein lähellä palveluja.

Monet lapsiperheet asuvat väljästi rakennetuissa kehyskunnissa, joissa myös matkat palveluihin ovat pidemmät. Lähes jokaisella lapsiperheellä on ainakin yksi auto, ja peräti joka toisella perheellä kaksi autoa.

Autojen määrä asuinpaikan mukaan
Autojen lukumäärä kotitalouksissa kuntatyypin ja lähikaupan etäisyyden mukaan vuonna 2006. (Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus)

Työmatkat pidentyneet

Autoistuminen, liikenneyhteyksien parantuminen ja lähiörakentaminen alkoivat 1970-luvulla pidentää työmatkoja. Vuonna 1960 kotikuntansa ulkopuolella töissä kävi joka kymmenes, vuonna 1989 joka neljäs ja nykyisin jo joka kolmas.

Sivua päivitetty viimeksi 16.8.2011

Tulosta sivu