Liikenteen energiankulutus ja pakokaasupäästöt

Vajaa viidennes energiasta liikenteeseen

Vuonna 2013 Suomen energian loppukäytöstä liikenteen osuus oli 16,5 prosenttia (182 petajoulea, PJ). Öljyllä tuotetusta energiasta liikenteen osuus on 40 prosentin luokkaa. Liikenteen osuus energiankulutuksesta on ollut hienoisesssa kasvussa viime vuosina.

Ajoneuvojen pakokaasupäästöjä on vähennetty jo 1970-luvulta lähtien, mutta liikenteen lisääntyminen on hidastanut päästöjen kokonaismäärän pienenemistä. Terveydelle haitallisten päästöjen määrää on onnistuttu leikkaamaan tuntuvasti. Siitä huolimatta liikenteen osuus monista päästöistä on edelleen merkittävä – yli puolet hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä (CO) ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä (HC) on peräisin liikenteestä.

Suurin ongelma ovat kuitenkin hiilidioksidipäästöt (CO2), joita ei ole saatu vähenemään muiden pakokaasupäästöjen tavoin. Hienoinen käänne (-4,3 %) on tapahtunut vuosina 2010-2013, mikä johtuu lähinnä polttoaineiden bio-osuuksista ja osittain myös henkilöautojen parantuneesta energiatehokkuudesta. Liikenteen määrä pysyi 2010-2013 jokseenkin samalla tasolla.

Taulukko 1. Muutokset Suomen tieliikenteen vuotuisissa päästöissä vuosina 1980-2013.
Lähde: Liikennetilastollinen vuosikirja 2014 (Tilastokeskus)
Suomen tieliikenteen paastot 1990-2013
Liikenteen päästöosuudet liikennemuodoittain 2011
Kuva 1. Tieliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöihin verrattuna vuonna 2011. Tieliikenteen prosenttiosuus on ilmaistu myös numeroin. Taulukko 2. Suomen tieliikenteen päästöt vuonna 2011 LIISA 2011 -laskentajärjestelmän mukaan.
Lähde: VTT/Lipasto

Taulukko 2. Suomen tieliikenteen päästöt vuonna 2012 LIISA 2012 -laskentajärjestelmän mukaan.
(Huom! Kuva suurenee klikkaamalla.)
Suomen tieliikenteen päästöt vuonna 2012 (t)
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kasvihuonepäästöistä liikenteen osuus on 21 prosenttia. Tästä 93 prosenttia tulee tieliikenteestä. Laskelmasta puuttuvat kansainvälinen lento- ja meriliikenne. Nopeimmin kasvavat kansainvälisen lentoliikenteen päästöt.

Polttoaineen palaminen synnyttää päästöt

Ihanteellinen bensiiniä ja dieselöljyä käyttävä moottori tuottaisi pakokaasuina vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Moottorit kuitenkin tuottavat myös osittain palaneita tai palamattomia polttoaineosia ja palamisen sivutuotteita kuten typen oksideja.

Hiilimonoksidi ja hiilidioksidi

Hiilivetyä sisältävän polttoaineen palaessa syntyy ensin hiilimonoksidia eli häkää (CO). Kun häkä reagoi hapen kanssa, syntyy hiilidioksidia (CO2). Pakokaasut saattavat sisältää ajoittain paljonkin häkää. Epätäydellinen palaminen tuottaa myös aldehydejä, ketoneita, ketoneja ja erilaisia happoja.

Hiilivedyt

Osa polttoaineesta kulkeutuu palamattomana moottorin läpi. Tästä aiheutuu hiilivetypäästöjä (HC). Pakokaasut sisältävät pääasiassa samoja hiilivetyjä kuin polttoaine. Polttoaineen hiilivetyketjut kuitenkin usein katkeavat (krakkautuvat) ja yhdistyvät (polymeroituvat), joten pakokaasut sisältävät myös muita hiilivety-yhdisteitä kuin polttoaineessa on.

Hiukkaset

Suurin osa pakokaasupäästöistä on kaasumaisia, mutta dieselmoottorin ja suoraruiskutteisen bensiinimoottorin pakokaasut sisältävät myös kiinteitä ainesosasia. Hiukkasia syntyy, kun polttoainepisara palaa epätäydellisesti ja jättää jäljelle nokiytimen. Sen pinnalle tiivistyy hiilivety-yhdisteitä.

Lisäksi dieselpolttoaineessa epäpuhtautena olevasta rikistä syntyy rikkidioksidia (SO2). Se yhtyy helposti pakokaasujen vesihöyryyn ja muodostaa sulfaatteja, jotka tarttuvat hiukkasten pinnoille.

Rikkidioksidi

Bensiinimoottorin pakokaasut sisälsivät aikaisemmin myös lyijy-yhdisteitä ja muun muassa rikkidioksidia (SO2). Suomessa ei enää saa myydä lyijyllistä bensiiniä ja rikinkin määrää on vähennetty. Rikkioksidia syntyy entistä vähemmän.

Typen oksidit

Palamisessa syntyvistä sivutuotteista suurin osa on typen oksideja (NO, NO2, N2O). Niistä käytetään usein yhteisnimitystä NOX.

Muut terveydelle haitalliset päästöt

Epätäydellinen palaminen tuottaa myös aldehydejä, ketoneita, ketoneja ja erilaisia happoja.


Sivua päivitetty viimeksi 1.11.2016

Tulosta sivu