Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön

Liikenteellä on monia haittavaikutuksia sekä ihmisiin että ympäristöön. Vaikutukset ovat paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia. Tieliikenne aiheuttaa suurimman osan liikenteen haitoista. Saasteet, melu, onnettomuudet ja liikenneruuhkat maksavat esimerkiksi Euroopan unionille vuosittain noin yhden bruttokansantuloprosentin verran.

Ilmasto muuttuu

Maailmanlaajuisesti pahin vaikutus on ilmastonmuutos. Liikenne aiheuttaa noin kolmanneksen maailman ilmastonmuutokseen vaikuttavista hiilidioksidipäästöistä ja Suomessakin viidenneksen.

Luonnonvaroja kuluu

Luonnonvaroista vähintään viidennes käytetään liikennevälineiden ja -väylien tuotantoon. Liikenneväylien rakentamisesta ja ylläpidosta syntyy jätettä. Romutettavia autoja kertyy Suomessa vuosittain noin 100 000-140 000. Näiden painosta kierrätetään jo 85 prosenttia.

Haitallisia aineita ympäristöön

Liikennevälineistä pääsee vesistöihin, pohjavesiin ja maaperään monia haitallisia aineita, kuten tiesuolaa, öljyä ja liuottimia. Raide- ja vesiliikenteessä syntyy jätevesiä. Suomen alueelta vuosittain Itämereen päästettyjen jätevesien määrä vastaa vahingoiltaan pientä öljytankkerionnettomuutta. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat riski erityisesti Etelä-Suomessa ja Itämerellä.

Monimuotoisuus heikkenee

Liikenneväylät pirstovat maisemia ja elinympäristöjä. Lisäksi niiden alle jää eläimille ja kasveille suotuisia elinympäristöjä. Etenkin harvinaisille eläinlajeille voivat törmäykset ajoneuvojen kanssa olla kohtalokkaita. Tiet hankaloittavat eläinten liikkumista. Populaatiot voivat eriytyä geneettisesti.

Happamoituminen ja rehevöityminen uhkaavat

Typen oksidit happamoittavat maaperää ja vesistöä. Typen oksidit edesauttavat myös vesistöjen rehevöitymistä. Muun muassa liikenteestä peräisin olevan, ilman kautta kulkeutuvan typen osuus on lähes viidennes Suomenlahtea kuormittavasta typpikuormituksesta.

Ilmanlaatu heikkenee

Yli puolet teollisuusmaiden ilmansaasteista aiheutuu liikenteestä. Suomessa liikenteen osuus ilmansaasteista on hieman pienempi. Autoliikenteen päästöt ovat erityisen haitallisia, koska ne pääsevät ilmaan matalalla, ihmisten hengityskorkeudella. Ilman epäpuhtauksien vuoksi kuolee vuosittain 1 300 suomalaista ennenaikaisesti ja jopa kaksi miljoonaa suomalaista kärsii ajoittain pienhiukkasten ja muiden ilmassa leijuvien epäpuhtauksien aiheuttamista hengitysteiden oireista.

Melu haittaa monia

Yli 55 desibelin liikennemelusta kärsii joka viides suomalainen. Heistä 90 prosenttia kärsii autoliikenteen melusta, reilu prosentti lentoliikenteen melusta. Melu voi aiheuttaa muun muassa unihäiriöitä ja heikentää keskittymiskykyä.

Liikenneonnettomuudet

Suomen liikenteessä kuolee vuosittain lähes 400 ja loukkaantuu 8 000-9 000 ihmistä. Maailmassa liikenteen kuolonuhreja on lähes miljoona. Henkilöautoliikenne on osallisena lähes kaikissa tapauksissa.

Eläinuhreja liikenteessä syntyy huomattavasti enemmän. Tiehallinnon vuonna 2002 tekemässä selvityksessä "Pienten ja keskikokoisten selkärankaisten liikennekuolleisuus Suomessa" todetaan, että "realistisimman arvion mukaan lintuja kuolee Suomen tieliikenteessä vuosittain noin 4,3 miljoonaa, nisäkkäitä ja sammakkoeläimiä kumpiakin yli miljoona ja matelijoita noin 0,2 miljoonaa."

Arkiliikunta kunniaan

Työ-, koulu- ja asiointimatkojen käveleminen tai pyöräileminen – ja samalla arkiliikunta – on vähentynyt 30 vuodessa, sillä autonkäyttö on lisääntynyt myös lyhyillä matkoilla. Liikunnan vähentyminen yhdessä epäterveellisten ruokailutottumusten kanssa on lisännyt ylipainoisuutta, sydän- ja verisuonitauteja, aikuisiän diabetesta ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

Ruuhkat maksavat ja stressaavat

Ruuhkautuminen kiusaa etenkin kaupunkien keskustoja sekä sisääntulo- ja kehäteitä. EU:n alueella tuhlautuu liikenneruuhkien vuoksi vuosittain lähes 100 miljardia euroa. Samalla hukkaantuu aikaa ja syntyy ympäristöhaittoja.

Liikenne muuttaa yhdyskuntarakennetta

Erityisesti autoliikenne edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista – ja toisinpäin. Autoliikenne mahdollistaa kaupunkiseutujen toimintojen ja rakentamisen leviämisen yhä väljemmin ja yhä laajemmalle alueelle. Hajautuneessa rakenteessa on vaikea liikkua enää muulla tavoin, ja autoliikenne kasvaa entisestään.

Liikenne vie tilaa

Liikenteen vaatima tila on pois muilta toiminnoilta, kuten asumiselta ja virkistykseltä. Esimerkiksi Helsingissä liikennealueiden osuuden on arvioitu olevan 25 prosenttia kaupungin maa-alueesta. Tästä suurin osa on autoliikenteen viemää tilaa.

Lähteet:

Antila, K. 2008. Pysäytä ilmastonmuutos – Suomalaisen arjen valintoja. Edita. 150 s.

Portin, A. (toim.) 2008. Kaikesta jää jälki – Puheenvuoroja ympäristöä säästävistä valinnoista. Kustannusosakeyhtiö Avain. 288 s.

Autoalan Tiedotuskeskus, 2013.

Liikenteen jäljet (pdf) (441.7 KB) (YTV)

Liikennesektorin ympäristökäsikirja (pdf) (695.3 KB) (Liikenne- ja viestintäministeriö)
 
Mittatikku kulutuksen ympäristövaikutusten kuvaamiseen (pdf) (2.1 MB) (Suomen ympäristökeskus)

Pienten ja keskikokoisten selkärankaisten liikennekuolleisuus Suomessa (pdf) (1.7 MB) (Tiehallinto)

Sivua päivitetty viimeksi 15.10.2013

Tulosta sivu

Muualla verkossa