Sähkömoottori
Sähköauto on polttomoottoriautoja vanhempi keksintö, joka oli vuosisadan vaihteessa polttomoottoriautoja suositumpi. Sen valta-asema kuitenkin hävisi 1920-luvulla, kun polttomoottoriautoja alettiin valmistaa sarjatuotantona ja – ironista kyllä – käynnistykseen alettiin käyttää sähkömoottoria.
Autoteollisuus kehitti sähköautoja 1990-luvulla, mutta
siirtyi hybrideihin ja polttokennoautoihin akkuteknisten ongelmien
vuoksi. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen liittyvien vaatimusten tiukentuessa on sähköautojen kehittäminen saanut uutta vauhtia ja moni suuri autonvalmistaja on ilmoittanut tuovansa akkusähköautoja markkinoille vuosina 2010-2012.
Erinomainen hyötysuhde
Sähkömoottori voi olla ajoneuvon ainoa voimanlähde tai toinen moottori bensiini- tai dieselhybridissä. Sähkömoottorin hyötysuhde on noin 95 prosenttia, eli selvästi parhain kaikista ajoneuvomoottoreista.
Sähkö- ja polttomoottoriautojen merkittävä energiatehokkuusero on siinä, milloin polttoaineen energiaa häviää eniten. Sähköä tuotettaessa energiaa häviää eniten sähköntuotannossa, mutta polttomoottoriautossa vasta moottorissa.
Sähköauton hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti siitä, millä tavalla sähkö on tuotettu. Hiilidioksiditonta sähköä saadaan vesi-, tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa hiilidioksidipäästöt ovat kohtuulliset, varsinkin jos polttoaine on uusiutuvaa. Jos sähkö on tuotettu hiilellä tai öljyllä, sähköauton päästöt ovat usein suuremmat kuin polttomoottoriautolla.
Vähäpäästöinen, hiljainen ja energiakustannuksiltaan edullinen
Sähkömoottori ei tuota ajossa hiilidioksidia, mutta Suomen oloissa autossa pitää olla bensiini- tai diesellämmitin. Se kuluttaa kaupunkiliikenteessä keskimäärin 2-4 litraa polttoainetta sadan kilometrin matkalla.
Sähköautot sopivat kaupunkiliikenteeseen, johon uusien litiumakkujen antama toimintasäde riittää hyvin. Vähäpäästöisyytensä vuoksi polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla vähentäisi kaupunkien ilmansaasteita. Sähköautot ovat myös hiljaisia. Sähköauto on myös hiljainen erityisesti taajamanopeuksissa, joissa polttomoottori on suuri melunlähde.
Sähkömoottori on ominaisuuksiltaan miellyttävä, koska sähkömoottori antaa maksimivääntömomentin heti "nollakierroksilta" lähtien. Nykivässä ruuhka-ajossa sähköauto on helppo ajaa, koska ajo vastaa automaattivaihteisella autolla ajoa eikä moottori sammu liikkeelle lähdettäessä.
Sähköauton energiakustannukset ovat tyypillisesti noin kolmasosa polttomoottoriautolla, mutta kallis hankintahinta, huono jälleenmyyntiarvo ja akkukustannukset nostavat kokonaiskustannukset polttomoottoriautoa korkeammiksi. Näistä syistä esimerkiksi postinjakeluajossa sähköauton kilometrikustannus on ollut 1,3-1,5-kertainen vastaavaan polttomoottoriautoon verrattuna.
Sähkömoottori vaatii vähemmän huoltoa, koska siinä on polttomoottoriautoa vähemmän kuluvia osia.
Tehdasvalmisteiset tulossa markkinoille
Tehdasvalmisteiset sähköautot ovat lähivuosina tulossa markkinoille useiden autonvalmistajien mallistoihin, joskin vielä nykyisin niitä näkee lähinnä autonäyttelyissä. Aina viime vuosiin saakka Suomessa käytössä olevat sähköautot olivat joko vuosina 1990-2002 valmistettuja kotimaisia Elcat-sähköautoja tai yksittäin maahantuotuja käytettyjä muita sähköautomerkkejä. Nyttemmin markkinoille on tullut myös muutamia uusia sähköautomerkkejä ja -malleja.
Maailmalla hybridiautoja on muutettu ladattaviksi plug-in-hybrideiksi, joilla voi ajaa lyhyitä matkoja sähköllä. Useat autonvalmistajat ovat tuomassa markkinoille myös ladattavia hybridejä.
Sähköautoilun edellytyksiä ovat riittävät ja toimivat latauspisteet ja kattava jakeluverkosto. Suomessa ainakin Fortum Oy ja Espoon kaupunki selvittävät sähköautoilun edellytyksiä, kuten maksuvälineitä, latauspisteiden ominaisuuksia ja sähkönjakeluverkon vaatimuksia. Euroopassa tutkitaan sähköautojen latausverkoston rakentamista.
Lisää aiheesta:
Sähköajoneuvot Suomessa - selvitys (pdf) (2.8 MB)
Sähköajoneuvotyöryhmän mietintö 06082009 (pdf) (72.8 KB)
