Alkoholit
Liikennepolttoaineena käytetään alkoholeista etanolia, metanolia ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös dimetyylieetteriä (DME), joka on nesteytyvä kaasu. Etanoli on eniten käytetty vaihtoehtoinen polttoaine maailmassa. Etanolia valmistetaan yleensä sokeriruo’osta, maissista, sokerijuurikkaasta ja viljoista. Alkoholia voidaan tehdä myös ruoka- ja maatalousjätteistä ja tulevaisuudessa selluloosastakin.
Alkoholin ja bensiinin seos yleisin käyttötapa
Bioetanolia ja -metanolia sekoitetaan yleensä bensiinin joukkoon. Dimetyylieetterillä (DME) voidaan korvata dieselöljyä, mutta sitä ei voi sekoittaa öljyn joukkoon. Suomessa etanolia lisätään bensiiniin 2-5 prosenttia. Se on enimmäkseen brasilialaista sokeriruokoetanolia. Suomessa myydään myös 85-prosenttista etanoli-alkoholi -seosta, E85, jonka etanoli on peräisin elintarviketeollisuuden biojätteistä ja sivuvirroista. E85:ttä voidaan käyttää monipolttoaine- eli FFV-autoissa (Fuel Flexible Vechicle).
95 E10 -bensiini myyntiin vuoden 2011 alusta
Vuoden 2011 alusta bensiinin valtalajiksi tuli 10 % etanolia sisältävä 95 E10 -bensiini. E10 soveltuu noin 70 prosenttiin autokannasta. Lisätietoa polttoaineen soveltuvuudesta E10-verkkopalvelusta (ks. kohta muualla verkossa).
Alkoholien hiilidioksidipäästöt vaihtelevat raaka-aineesta riippuen. Biojätteistä valmistettu etanoli on lähes hiilidioksidineutraalia, koska raaka-aineen sisältämä hiilidioksidi päätyisi muutenkin ilmakehään. Tällöin ei jätteestä myöskään synny metaania. Brasilialaisen sokeriruokoetanolin päästöt ovat toiseksi pienimmät. Sen elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat alle 20 prosenttia bensiinin hiilidioksidipäästöistä.
Tulevaisuuden selluloosapohjaisella etanolilla päästöt vähenevät bensiiniin verrattuna 70 prosenttia. Euroopassa ja Yhdysvalloissa tuotetun perinteisen etanolin kasvihuonekaasupäästöt ovat 30-40 prosenttia bensiinin päästöjä pienemmät.
Alkoholipolttoaineiden häkä- ja hiilivetypäästöt ovat normaalisti pienet. Kylmässä runsasalkoholisesta seoksesta syntyy kuitenkin runsaasti haihtuvia hiilivetyjä. Alkoholeista syntyy myös terveydelle haitallisia asetaldehydejä, mutta toimiva katalysaattori poistaa ne.
Kallista tuottaa ja hankalaa käyttää
Bioalkoholien tuotanto on verottomana 2-3 kertaa kalliimpaa kuin bensiinin tuottaminen raakaöljystä. Etanolin valmistamiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Etanoli tehdään yleensä ravintokasveista, jolloin ruoan tuotanto vähenee etenkin kehitysmaissa, ja ruuan hinta kallistuu. Puusta ja jätteistä tuotetulla etanolilla tätä ongelmaa ei ole.
Alkoholien ajoneuvokäytössä on joitain ongelmia. Moottorin kylmäkäynnistyvyys on huono, alkoholit voivat haitata moottorin käyntiä ja metanoli on lisäksi myrkyllistä. Alkoholit voivat myös ruostuttaa metalliosia ja haurastuttaa kumi- ja muoviosia. Etanolin jakelu toimii samalla tavalla kuin bensiinin ja dieselin jakelu, mutta vaatii korroosionkestävät materiaalit.
Energiasisältö
- 1 l etanolia = 5,9 kWh
- 1 l metanolia = 4,3 kWh
- Alkoholin energiasisältö on noin 2/3 bensiinin energiasisällöstä.
Hiilidioksidipäästöt
- 1 l etanolia = 0,5-1,6 kg hiilidioksidia (Lähde: Liikenteen polttoainevaihtoehdot (2007)); jätteistä tehty bioetanoli on lähes CO2-neutraalia.
Muut päästöt
- häkää
- typen oksideja
- asetaldehydejä
- kylmässä haihtuvat hiilivedyt
