Vety
Mahdollisista liikennepolttoaineista runsaimmin energiaa on vedyssä. Vetypolttoaine ei sisällä hiiltä, joten vedyn palaessa ei myöskään synny hiilipitoisia päästöjä, kuten hiilidioksidia, häkää tai hiilivetyjä. Vetyä pidetään hyvänä energialähteenä, mutta sen valmistukseen ja käyttöön liittyy kuitenkin useita rajoitteita.
Vedyn valmistus
Vetyä voidaan valmistaa useista lähteistä. Yleisimmin sitä valmistetaan eli reformoidaan fossiilisesta maakaasusta, mutta vetyä voidaan tuottaa myös kaasuttamalla hiilipitoisia uusiutuvia raaka-aineita, kuten biomassaa. Reformointi tuottaa kuitenkin hiilidioksidipäästöjä ja biomassasta kaasutettu vety on usein epäpuhdasta. Puhtainta vetyä voidaan valmistaa elektrolyysin avulla eli hajottamalla vettä hapeksi ja vedyksi sähkön avulla, mutta tällöin vedyntuotannon puhtaus riippuu sähköntuotannon päästöistä.
Vesi on ehtymätön raaka-aine, mutta vedyn valmistus siitä kuluttaa paljon energiaa. Polttokennotekniikkaan perustuvaa niin sanottua vetytaloutta on kritisoitu vedyntuotantoprosessin huonosta kokonaishyötysuhteesta: ensin tehdään sähköä, siitä edelleen vetyä ja auton polttokennossa uudelleen sähköä. Sähköntarve on moninkertainen verrattuna siihen, että auton sähkömoottorin tarvitsema sähkö viedään sähkönjakeluverkon ja ajoakuston kautta sähkömoottorille.
Vedyn ominaisuudet ja käyttökohteet
Vetyä voidaan käyttää vedylle muutetuissa polttomoottoreissa ja polttokennoissa. Polttomoottorissa palaessaan vety tuottaa lähinnä vettä ja jonkin verran voiteluaineista lähtöisin olevia typenoksideja, mutta ei hiilipitoisia päästöjä, kuten hiilidioksidia, häkää tai hiilivetyjä.
Polttokennoissa vety on täysin päästötön. Polttokenno muuntaa vedyn suoraan sähköksi ja lämmöksi. Polttokennojen etuja ovat muun muassa hyvä hyötysuhde, luotettavuus, pieni koko ja äänettömyys.
Useat autonvalmistajat kehittävät vetyyn perustuvaa ajoneuvotekniikkaa. Polttokennoilla toimivia henkilö- ja linja-autoja on jo koekäytössä, mutta kaupalliset versiot ovat vasta kehitteillä.
Jakeluverkostot kehitteillä
Vedyn käyttöön liittyy ongelmia, joista yksi on vedyn vaikea käsiteltävyys. Vety on äärimmäisen herkästi haihtuva kaasu, jota on vaikea varastoida ja kuljettaa. Sille ei ole vielä toimivaa, laajaa kuljetus- ja jakeluverkostoa. Vedyn varastointia ja kuljetusta kuitenkin kehitetään. Yhtenä vaihtoehtoina on vedyn nesteyttäminen ja sekoittaminen muun muassa metanoliin. Vetyä voidaan varastoida myös metallihydridiakkuihin.
Euroopan unionissa vedyn käyttöä edistetään. EU:n suunnitelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä vetyautoja pitäisi olla liikenteessä 2,5 miljoonaa, mikä on yhtä paljon kuin Suomen koko henkilöautokanta.
Energiasisältö
- 1 kg vetyä = 33,3 kWh (1 kg = 43 MJ)
Muut päästöt
- ei polttoaineesta johtuvia päästöjä käytön aikana.
