Tarvekartoitus ESCO-hankkeen lähtökohtana kunnissa

Asiakkaan ensimmäisiä tehtäviä ESCO-hankkeen käynnistämisessä on tarvekartoitus. Lähtötietoina voivat olla muun muassa tehdyt energiakatselmukset tai kuntotutkimukset.

Olemassa olevien lähtötietojen tarkkuudesta, kattavuudesta, voimassaolosta ja käytettävyydestä ym. riippuen asiakas harkitsee, minkälaista omaa tai erillistä tausta- tai esiselvitystä vielä tarvitaan ennen toteutettavan hankekokonaisuuden kuvaamista.

Kuntien tapauksessa tarvekartoituksessa saadaan seuraavat tiedot:

• korjausrakentamis- ja uudistamistarpeiden määrittely tarkasteltava(i)ssa (kiinteistö(i)ssä,
• alustava taloudellinen energiansäästöpotentiaali liittyen tarkasteltaviin järjestelmiin ja laajemmin kohdekiinteistö(i)ssä,
• kunnan ehdottomasti toteutettaviksi määrittelemät tehtävät ja niiden toteutuksen karkea investointitarve, ja
• hankkeen alustava rahoitustarve ja sen kattaminen ESCO-säästötakuukauden aikaisella säästöllä (tarkoituksenmukainen tai mahdollinen säästötakuukauden pituus x vuotuinen säästö) ja mahdollisesti omarahoituksella. (ks. huom 1).
  

Huom 1. Jos tarvekartoituksessa korostuu tarve lisätä palvelutarjontaa tai parantaa olosuhteita kohteissa, voi käydä niin, että kohteiden sähkön- ja lämmönkulutus ei pienene oleellisesti tai joskus jopa kasvaa aikaisemmasta. Näissä tapauksissa ESCO-hanke voi perustua energiatehokkuuden todentamiseen, ja tarjouspyynnöissä edellytetään elinkaaritaloudellisuutta. Näihin tapauksiin on CUBENet/Eurocontract-hankkeessa esitetty menettelytapoja ja malleja eikä näitä tapauksia käsitellä tässä yhteydessä.

Tarjouspyynnöt asiakkaan määrittelemin toimenpitein

Toistaiseksi Suomessa tehdyissä ESCO-hankkeissa toteutettavat säästötoimenpiteet on yleensä määritetty tarjouspyynnöissä. Esimerkiksi energiakatselmuksissa esitettyjen säästötoimenpiteiden kustannus- ja säästötarkennukset asiakas on usein tehnyt itse tai tilannut ne erillisselvityksinä, jolloin tarjouspyynnöissä on edellytetty tarjoajien sitoutumista esitettyihin energiakustannussäästöihin.

Teollisuuden ESCO-hankkeissa tarkentavat selvitykset on usein myös sisällytetty ESCO-hankkeeseen niin, että sopimuksen syntyessä selvityskustannukset sisältyvät hankekustannukseen ja jos sopimusta ei synny, selvityskustannukset jäävät tapauksesta riippuen joko ESCO-toimijan tai asiakkaan maksettaviksi.

ESCO-palvelusta Suomessa on kokemuksia tapauksissa, joissa hankkeen rahoituksesta suuri osa katetaan hankkeen tuomilla energiakustannussäästöillä. Suuri säästörahoitusosuus voisi olla jatkossakin ensisijainen tavoite, mutta hanke voi käynnistyä ESCO-hankkeena, vaikka säästöosuus rahoituksessa olisi pienempi.

Tarjouspyynnöt säästötoimenpiteiden osalta avoimena

Toteutettavat säästötoimenpiteet voidaan jättää tarjouspyynnössä ESCO-toimijoiden määritettäviksi, niin kuin useimmissa ulkomaisissa ESCO-hankkeissa menetellään. Näissä tapauksissa ESCO-toimijoita kannustetaan ehdottamaan asiantuntemustaan ja luovuuttaan täysimääräisesti hyödyntäen parhaat, taloudellisimmat ja kattavimmat säästötoimenpiteet, jolloin eri tarjoajat käytännössä tulisivat ehdottamaan erilaisia toimenpiteitä ja eri suuruisia vuotuisia energiakustannussäästöjä. Tällöin tarjousten ja kustannussäästöjen vertaileminen voi perustua asiakkaan määritellyn kauden aikana saamaan nettosäästön nykyarvoon (ks. ohjeet alla).

Lisää aiheesta:

ESCO-hankinta – Ohjeita julkisten ESCO-hankintojen tilaajille (pdf) (343.4 KB)
ESCO-opas (pdf) (436.5 KB)