Toiminta ja tulokset

Sopimuksen tavoitteet:

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta pienentämällä asuinkiinteistöjen energian ominaiskulutusta.

Osatavoitteita ovat:

  • Asuinkiinteistöjen lämmön ja veden kulutuksen pienentäminen 15 % vuoteen 2012 mennessä.
  • Sähkönkulutuksen kasvun kääntäminen laskuun vuoteen 2008 mennessä.
  • Saada 80 % sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistöistä katselmoiduksi ja jatkuvan kulutusseurannan piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä.

Tilanne 2009

Tällä hetkellä asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksessa on mukana 33 yhteisöä. Vuoden 2008 vuosiraportointitedot  toimitti määräaikaan mennessä 25 yhteisöä, joiden asunto-ala oli yhteensä 1,3 milj. m2. Tämä on noin 10 % Suomen asuinkerros- ja rivitalojen kokonaisasunto-alasta. 

Vuosiraportti 2008


Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 (pdf) (207.8 KB)

Vuoden 2008 vuosiraportti julkaistiin lokakuussa 2009. Yhteisöjen energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2008 lämmitykseen energiaa yhteensä noin 2 338 GWh. Kiinteistösähköä käytettiin näissä rakennuksissa 239 GWh. Vettä rakennuksissa kului 20,4 milj. m3.

Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus vuosiraportoineilla yhteisöillä oli lähes 100 % eli sopimuksessa kulutusseurannalle asetettu kattavuustavoite on saavutettu.

Ominaiskulutukset


Taulukko 1. Kerrostalokannassa tilatiedolla painotetut ominaiskulutukset olivat keskimäärin:
lämmitys
46,3 kWh/m3 (202 kWh/as-m2)
kiinteistösähkö
4,6 kWh/m3 (20,8 kWh/as-m2)
käyttövesi
152,6 l/asukas/vrk (ei huoneistokohtaista mittausta)

Taulukko 2. Rivi- ja pientalojen osalta tilatiedoilla painotetut ominaiskulutukset olivat keskimäärin:
lämmitys
56,1 kWh/m3 (208,4 kWh/m2)
kiinteistösähkö
4,4 kWh/m3 (16,4 kWh/m2)
käyttövesi
144 l/asukas/vrk (ei huoneistokohtaista mittausta)

Ominaiskulutuksissa on tapahtunut hienoista laskua lukuun ottamatta rivi- ja pientalojen kiinteistösähkön sekä veden ominaiskulutuksen nousua. Vedenkulutuksen ominaiskulutuksen nousuun vaikutti osaltaan sopimuksen laajentuminen opiskelija-asuntoyhteisöihin. Vedenkulutuksen osalta korjattiin myös laskennassa ollut virhe, joka johdosta vuosien 2006 ja 2007 arvot olivat todellista pienempiä. Veden ominaiskulutus oli huoneistokohtaisella mittauksella varustetuissa asuinkerrostaloissa sekä rivi- ja pientaloissa noin 15 % pienempi kuin ei mittauksella varustetuissa taloissa.

Energiakatselmukset

Asuinkiinteistöjen energiakatselmustoiminta aloitettiin vuonna 2002 samanaikaisesti asuinrakennuksille (kerros- ja rivitalot) suunnatun energia-avustuksen kanssa. Sopimusyhteisöjen teettämien energiakatselmuksien kokonaismäärä on aikaisemmissa vuosiraportoinnissa ollut toteutunutta alhaisempi raportointiohjelmassa olleen virhetoiminnan vuoksi. Tiedot koottiin nyt erikseen kaikilta vuosilta ja vuoden 2008 loppuun mennessä katselmoitu asuinpinta-ala on yhteensä 4,7 milj. m2, mikä vastaa 42 % sopimukseen liitetystä raportoidusta asuntoalasta. Vuodelle 2006 asetettua välitavoitetta 50 % katselmusosuudesta ei siten ole vielä saavutettu.

Säästötoimenpiteiden raportointi

Raportoidut säästötoimenpiteet kohdistuivat lämmitysenergian osalta laajuudeltaan yhteensä 1,17 milj. m2 asuinpinta-alaan, joka on noin 9,9 % sopimukseen sisältyvästä kokonaisasuinpinta-alasta.

Lämmitysenergiaan kohdistuvien toimenpiteiden arvioitu energiansäästö on noin 14,6 MWh. Vedensäästö on raportoitujen toimenpiteiden perusteella noin 95 000 m3 ja sen avulla saavutettu lämmitysenergian säästö noin 2,2 GWh. Arvioitu energiansäätö on noin 0,62 % vuoden 2008 kokonaisenergiankulutuksesta.

Taulukko 3: Arvioidun energiansäästön (14,6 GWh) jakaantuminen.
lämmitysverkoston perussäätö36 %
ilmanvaihdon säätö
22 %
lämpimän käyttöveden energiansäästö 15 %
kaukolämmön alakeskuksen uusiminen 14 %
ikkunoiden vaihto ja lisäeristys yhteensä 10 %
muut toimenpiteet 3 %


Sivua päivitetty viimeksi 6.11.2009

Tulosta sivu