Kuntien energia- ja ilmastosopimus 1997-2007
Energiansäästösopimuksista energiatehokkuus-sopimuksiin
Vuonna 1997 solmittujen kuntien energia- ja ilmastosopimusten sopimuskausi päättyi kaksivuotisen jatkokauden jälkeen vuoden 2007 lopulla. Energiansäästösopimuksilla on saavutettu hyviä tuloksia, jonka johdosta vastaavaa menettelyä on päätetty jatkaa uudella sopimusjärjestelmällä.Energia- ja ilmastosopimus oli joustava ja toimiva väline kunnan energia- ja ympäristötehokkuuden kehittämiseen
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Kuntaliiton tekemä kuntien energia- ja ilmastosopimus päättyi vuoden 2005 lopussa. Syksyllä 2005 sovittiin energiansäästösopimusten jatkamisesta vuoden 2007 loppuun saakka. Kahden vuoden jatkoaika oli tarpeen, jotta uuden, jaksolle 2008-2016 suunnitellun energiatehokkuussopimusten järjestelmän valmistelussa saatiin otettua huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja tulevat haasteet.Sopimus oli osa kansallista ilmastostrategiaa ja sillä jatkettiin vuonna 1997 solmitun kuntien energiansäästösopimuksen menettelytapoja kuntien energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi. Yksittäiset kunnat ja kuntayhtymät tekivät sopimuksensa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.
Sopimus koski kuntien oman toiminnan energiankulutusta, josta pääosan muodostaa kuntien rakennusten lämmön- ja sähkönkulutus. Sopimuksen piiriin kuului kuitenkin myös kunnan muu energiankäyttö ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Tavoitteena oli myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisääminen.
Sopimuksen tavoitteena oli
- energian ominaiskulutuksien pienentäminen:
- kunnan oman rakennuskannan (julkiset rakennukset) lämmön ominaiskulutuksien alentaminen
- rakennusten sähkönkäytön ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005
- energiakatselmusten toteuttaminen ja kulutustilastoinnin kehittäminen:
- 80 % kunnan julkisista palvelukiinteistöistä katselmoidaan ja saadaan kulutustilastoinnin piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä
- muun energiankäytön seurannan ja tilastoinnin kehittäminen nykyisestä
- uusiutuvien energianlähteiden käytön osuuden lisääminen:
- etenkin kuntien omissa kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa sekä olemassa olevissa ja tulevissa aluelämpöjärjestelmissä
- sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisääminen.
