Kattavuus
Kattavuus hyvä suurimmalla osalla sopimusaloista
Toiminta sopimusaloilla on viime vuosina painottunut sopimusten täytäntöönpanoon, kun sopimusten alkuvuosina painopiste oli sopimusten markkinoinnissa ja kattavuuden lisäämisessä. Vain uusimmilla sopimusaloilla toiminta on edelleen sisältänyt myös markkinointia.Kuvassa on esitetty eri sopimusalueiden kattavuudet vuoden 2005 lopussa. Kattavuudet on esitetty kaikilla sopimusalueilla laskettuna kyseisen alueen kokonaisvolyymistä Suomessa, jolloin ne ovat paremmin vertailukelpoisia keskenään. Kiinteistö- ja rakennusalalla, joukkoliikenteen sopimukseen kuuluvalla linja-autoalalla, asuinkiinteistö-alueella sekä kaukolämpöalalla nykyinen energiansäästösopimustoiminta ei kata koko toiminta-aluetta Suomessa. Näillä alueilla on esitetty myös kunkin sopimuksen maksimikattavuus ko. alueesta Suomessa.

Kuvassa energiansäästösopimusten kattavuus Suomessa eri sopimusaloilla vuoden 2005 lopussa.
Kuvassa ei näy vuonna 2005 solmittuun joukkoliikenteen sopimukseen kuuluvaa valtion rautateiden lähiliikennettä, raitiovaunuliikettä eikä metroa. Näiden alueiden kattavuus on sekä liittyneiden osalta että koko Suomen ko. alueen osalta 100 %.
Kuvassa näkyvien sopimusalojen lisäksi on voimassa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskeva energiansäästöohjelma, joka kattaa lähes 70 % kuorma- ja pakettiautokuljetusten suoritteesta ja Höylä II öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma, jonka kattavuus on yli 15 % asuin-, palvelu- ja maatalousrakennusten lämmityksen energiankäytöstä. Ohjelmat koskevat koko ko. alaa, eikä niihin liitytä erikseen vastaavasti kuin kuvassa näkyvillä sopimusaloilla.
Kattavuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta
Suomen kokonaisenergiankulutus tilastokeskuksen vuoden 2004 energiatilaston mukaan oli 1487 PJ. Tällä hetkellä voimassa oleviin energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiankulutus kattaa noin 60 % tästä kokonaisenergiankulutuksesta. Sopimusten alueella olevasta energiankulutuksesta, joka ei sisällä liikennettä, on sopimuksiin liittymättä osuus, joka vastaa selvästialle 15 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Sopimuksiin liittyneestä energiankulutuksesta yli puolet on teollisuuden sopimuksen alueelta ja reilu kolmannes energia-alan sopimusten alueelta. Kuntasektorin, kiinteistö- ja rakennusalan sekä asuinkiinteistöjen sopimuksiin liittyneiden energiankulutuksen osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on yhteensä selvästi alle 10 %. Tällöin Höylä II-ohjelman piirissä olevat öljylämmityskiinteistöt on laskettu olevan säästösopimustoiminnan piirissä, vaikka ohjelman puitteissa ei loppukäyttäjien kanssa sopimuksia solmitakaan. Öljylämmitteisten rakennusten lämmitysenergiankulutuksen, jota Höylä II ohjelma koskee, osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta
(1 487 PJ) on noin 2 %.
Kokonaisenergiankulutus sisältää sekä energian loppukäytön (teollisuus, liikenne, rakennusten lämmitys, muut) että häviöt, jotka muodostuvat pääosin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä siirtoon ja jakeluun liittyvistä häviöistä sekä muista mm. öljyn jalostukseen liittyvistä osuuksista. Loppukäyttäjäryhmässä "muut" on mm. kotitalouksien, maatalouden, palvelujen ja julkisen kulutuksen sekä rakennustoiminnan sähkönkäyttö.
Edellä kuvatun sopimusten alueella olevan energiankulutuksen lisäksi kaukolämmityksen, sähkölämmityksen ja mm. kotitalouksien muun kuin lämmityssähkön käyttäjien voidaan katsoa myös olevan osittain sopimustoiminnan piirissä, koska näiden loppukäyttäjien energiankäyttö on kaukolämpöalan sekä sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksiin liittyneiden yritysten neuvonta ym. palvelutoiminnan piirissä. Ko. loppukäyttäjien osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta
on yli 10 %.

