Sopimuksen tavoitteet

Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteiden ominaiskulutusten sekä niitä tukevien toimintojen energiankulutuksen vähentämistä.

Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sekä tavarankuljetusten logistiikan että kaluston muun käytön ja ylläpidon energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantaminen voi liittyä myös kuljetusyritysten muuhun toimintaan (esim. kiinteistöjen energiatehokkuus).

Sopimuksessa asetetaan sekä määrällisiä että toiminnallisia tavoitteita. Määrälliset tavoitteet on johdettu energiapalveludirektiivin tavoitteista. Toiminnallisten tavoitteiden avulla tehostetaan ohjelman toteutusta ja seurantaa ja tuetaan määrällisten tavoitteiden saavuttamista.

Määrälliset tavoitteet

Määrällisenä tavoitteena on, että vähintään 80 % joukkoliikenteestä kuuluu tämän sopimuksen piiriin vuoteen 2016 mennessä.

Liikenteen pitäisi kyetä saavuttamaan energiapalveludirektiivin kansallisesta säästötavoitteesta noin neljännes, eli yhteensä noin 4,25 terawattitunnin (n. 450 milj. litraa) säästöt vuosina 2008–2016. Tästä joukkoliikenteen osuus on keskimäärin noin 28 GWh/a ja 254 GWh/9a kaudella 2008–2016.

Vuositason tavoite jakaantuu seuraavasti:

• linja-autoliikenteen osuus 19,2 GWh/a (68 %),
• rautateiden henkilöliikenteen osuus 8,3 GWh/a (29 %),
• metroliikenteen osuus 0,42 GWh/a (2 %) ja
• raitioliikenteen osuus 0,23 GWh/a (1 %).

Koska yrityksen energiankäyttö voi lisääntyä liiketoiminnan kasvun takia, energiankulutuksen ei siten edellytetä olevan vuonna 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin vertailujaksolla.

Mikäli sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai omistuksellista muutoksista johtuen yrityksen asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä, se esittää sopimuksen johtoryhmälle hyväksyttäväksi uutta tilannetta vastaavan tavoitteen ja sen perusteet. Muun kuin henkilökuljetuksia koskevan energiankäytön tehokkuuden parantamiselle asetetaan samansuuruinen tavoite.

Energiatehokkuutta parantamalla vähennetään myös muita ympäristöhaittoja, kuten kasvihuonekaasu-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä.

Toiminnalliset tavoitteet

Energiantehokkuussopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen aina, kun se on taloudellisesti, teknisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää myös yrityksen johdon sitoutumista.

Sopimusjärjestelmään liittyneet yritykset raportoivat polttoaineenkulutustietonsa sekä muut energiankulutustietonsa joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään siinä muodossa, että niiden perusteella voidaan tuottaa energiankulutuksen seurantaa kuvaavat tiedot toimialasta.

Yhteiskunta panostaa matkaketjujen ja väylästön käytön tehostamiseen liikennejärjestelmäsuunnittelun avulla. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut hallinnonalan virastoille ja laitoksille laadullisen tulostavoitteen siitä, että niiden toiminnassa (ml. väylien kehittäminen) otetaan entistä paremmin huomioon mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta.

Sopimusjärjestelmään liittyneet yritykset ottavat käyttöön jonkun yleisesti hyväksytyn ympäristöhallintajärjestelmän (kuten ISO 14001, EMAS tai BAK -ympäristöjärjestelmä) tai toimivat niiden mukaisesti.