Energiatehokkuus hankinnoissa

Liikenne- ja viestintäministeriön antama ohje energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta kuljetuspalvelujen hankinnoissa

Paine ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohtien huomioon ottamiseksi kaikissa hankinnoissa, erityisesti julkisissa hankinnoissa, kasvaa. Julkisen sektorin on omissa hankinnoissaan toimittava esimerkkinä yksityisen sektorin tekemille hankinnoille.

Ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohtien huomioon ottaminen julkisia hankintoja tehtäessä sopii hyvin julkisen vallan rooliin yleisen edun vaalijana. Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys kansantaloudessa. Julkisten hankintojen arvo on Suomessa noin 20 miljardia euroa eli noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Painetta ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohtien huomioon ottamiseen lisäävät erityisesti seuraavat tekijät:
  1. Tärkein tekijä on EU:n ja kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan asettamat kasvavat haasteet myös liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi, energiansäästön aikaansaamiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Euroopan komissio julkisti 23.1.2008 lainsäädäntöpaketin, johon sisältyvät mm. ehdotukset jäsenvaltioiden välisestä taakanjaosta päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi.
  2. Eduskunta hyväksyi 10.1.2007 uuden hankintalain, jonka velvoitteet tulevat voimaan 1.6.2007.
  3. EY:n direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista tuli voimaan toukokuussa 2006.
  4. Lisääntyvä palveluiden ulkoistaminen kasvattaa myös kilpailuttamalla tapahtuvan kuljetuspalveluiden hankinnan tarvetta.
  5. Kauppa- ja teollisuusministeriö (1.1.2008 alkaen työ- ja elinkeinoministeriö) on antanut jo vuonna 2000 suosituksen siitä, miten energiatehokkuusnäkökohdat voitaisiin ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa. Suositus on tarkoitettu sovellettavaksi erityisesti kun tehdään koneita, laitteita tai rakennuksia koskevia hankintoja, asennuksia tai huoltoa. Erityistä liikenne- ja kuljetuspalveluja koskevaa ohjeistusta ei ole ollut, vaikka tätä on pidetty tarpeellisena (erityisesti kuorma- ja pakettiautoliikenteen sekä joukkoliikenteen energiansäästöohjelmat).


Sivua päivitetty viimeksi 10.2.2009

Tulosta sivu