Sopimuksen tavoitteet

Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteiden ominaiskulutusten sekä niitä tukevien toimintojen energiankulutuksen vähentämistä.

Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sekä tavarankuljetusten logistiikan että kaluston muun käytön ja ylläpidon energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantaminen voi liittyä myös kuljetusyritysten muuhun toimintaan (esim. kiinteistöjen energiatehokkuus).

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksen (2008–2016) tavoitteena on osaltaan varmistaa, että niin kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetetut kuin energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) mukaiset energiansäästötavoitteet saavutetaan. Direktiivi edellyttää, että päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla energiatehokkuutta parannetaan keskimäärin prosentti vuodessa ajanjaksolla 2008–2016.

Liikenteen pitäisi kyetä saavuttamaan energiapalveludirektiivin kansallisesta säästötavoitteesta noin neljännes, eli yhteensä noin 4,25 terawattitunnin (n. 450 milj. litraa) säästöt vuosina 2008–2016. Tästä tavarankuljetusten ja logistiikan sopimuksella tavoitellaan reilua kolmannesta. Kuljetus- ja logistiikka-alan yhdeksän prosentin säästötavoite lasketaan vuosien 2001–2005 keskimääräisestä energiankulutuksesta. Energiatehokkuutta parantamalla vähennetään myös muita ympäristöhaittoja, kuten kasvihuonekaasu-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä.

Sopimuksessa asetetaan sekä määrällisiä että toiminnallisia tavoitteita. Määrälliset tavoitteet on johdettu energiapalveludirektiivin tavoitteista. Toiminnallisten tavoitteiden avulla tehostetaan ohjelman toteutusta ja seurantaa ja tuetaan määrällisten tavoitteiden saavuttamista.

Määrälliset tavoitteet

Maanteiden tavarankuljetuksia hoitavista yrityksistä tai niiden käytössä olevista, ammattiliikenteeseen rekisteröidyistä ajoneuvoista 60 % pyritään saamaan mukaan sopimusjärjestelmään vuoteen 2016 mennessä.

Tavoitteena on, että sopimuksen piirissä olevan kuljetussuoritteen energiatehokkuudessa kyetään vuosittain osoittamaan yhden prosentin parannus kaudella 2008–2016. Energiansäästö suhteutetaan kuljetussuoritteen kehitykseen. Näin ollen energian kulutuksessa pitäisi osoittaa 9 prosentin energiansäästö verrattuna vuosien 2001–2005 keskimääräiseen energiankulutukseen, jos kuljetussuorite (tonnikilometrit) on pysynyt vuoden 2008 tasolla. Energiansäästö- ja tehokkuustavoitteen arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon myös varhaisten toimenpiteiden vaikutus.

Toiminnalliset tavoitteet

Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen aina, kun se on taloudellisesti, teknisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää myös johdon sitoutumista.

Yhteiskunta panostaa kuljetusketjujen ja väylästön logistiikan tehostamiseen liikennejärjestelmäsuunnittelun avulla. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut hallinnonalan virastoille ja laitokselle laadullisen tulostavoitteen siitä, että niiden toiminnassa väylien kehittäminen mukaan lukien otetaan entistä paremmin huomioon mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta.

Sopimusjärjestelmään liittyneet yritykset raportoivat polttoaineen kulutustietonsa EMISTRA:aan. Jatkossa tavoitteena on, että seurantajärjestelmää kehitettäisiin niin, että polttoaineen kulutuksen kehitystä voidaan arvioida suhteessa kuljetettuihin tonnikilometreihin (tkm). Lisäksi yritykset ja toiminnanharjoittajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan parantamaan energiatehokkuutta muiden toimintojen osalta (esim. rakennukset).

Sopimusjärjestelmään liittyneet yritykset ottavat mahdollisuuksien mukaan käyttöönsä joko SKAL:lin ympäristöhallintajärjestelmän, PKY-Laatu-järjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen järjestelmän.