Bioenergia

Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia eli se ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu uudelleen kasvavaan biomassaan. Toisaalta poltossa vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin vapautuisi vastaavan biomassan hajotessa luonnossa.

Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa näin ilmastonmuutosta. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja.

Bioenergiaa saadaan:

• puuperäisistä polttoaineista;
• peltobiomassoista;
• biokaasusta;
• kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavasta osasta.
  

Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on  teollisuusmaiden korkein, ja erityisesti puun merkityson keskeinen. Puupohjaisten polttoaineiden ja metsäteollisuuden jäteliemien osuus bioenergian koko tuotannosta oli vuonna 2008 noin 95,1 prosenttia. Kierrätyspolttoaineiden, biokaasun, peltobiomassojen ja biopohjaisten polttonesteiden osuus kattoi loput 4,9 prosenttia.

Uusiutuvan energian koko tuotannosta puun ja puupohjaisen energian osuus oli vuonna 2008 noin 76 prosenttia. Teollisuuden käyttämien jäteliemien osuus tästä oli 36 prosenttia ja teollisuuden puupolttoaineiden osuus 26 prosenttia. Loput 14 prosenttia koostui puun pienkäytöstä.

Puulla tärkeä merkitys koko energiantuotannossa

Puulla on tärkeä merkitys Suomen koko energiantuotannossa, sillä kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta noin viidennes tuotetaan puulla ja puupohjaisilla energialähteillä. Suurin puuenergian käyttäjä on metsäteollisuus, joka hyödyntää energiantuotannossaan metsähaketta ja prosesseissaan syntyviä puupohjaisia sivutuotteita ja jäteliemiä, kuten mustaliepeää.

Metsäteollisuudessa syntyy myös sivutuotteita, joista voidaan hakkuutähteen ohella valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita metsäteollisuuden biojalostamokonseptilla, jota parhaillaan kehitetään intensiivisesti.

Muut bioenergian lähteet

Peltobiomassoilla, kierrätyspolttoaineilla, biopohjaisilla polttonesteillä ja biokaasulla tuotetun energian merkitys on toistaiseksi ollut varsin vähäinen koko energiantuotannossa. Niiden merkitys on kuitenkin kasvamassa, kun fossiilisille polttoaineille etsitään vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja fossiilisten polttoainevarantojen ehtyminen lisäävät kiinnostusta erilaisia korvaavia energialähteitä kohtaan.

Bioenergian merkitys jatkossakin suuri

Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä. Bioenergian merkitys tulee korostumaan entisestään myös EU:n vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä.

Suomessa suurimmat uusiutuvan energian kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeen käyttöön. Vuonna 2009 metsähaketta käytettiin noin 5,4 miljoonaa kuutiometriä (10,8 TWh). Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hakkeen käyttömäärä nousee 13,5 miljoonaan kuutiometriin (28 TWh) eli lähes kolminkertaiseksi nykyisestä.

Myös biomassasta valmistettavien liikenteen biopolttoaineiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Sokeri- ja öljypitoisista kasveista, puuvartisten kasvien selluloosasta sekä biohajoavista jätteistä valmistetaan bioetanolia ja biodieseliä korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Muun muassa metsäteollisuus kehittää intensiivisesti nk. biojalostamoja, joissa voidaan valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita.