Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasua voidaan käyttää lämmön ja sähkön tuottamiseen, liikennepolttoaineena ja kotitalouksissa kaasuna. Polttoaineeksi biokaasun sisältämä metaani sopii erinomaisesti, koska palamisen lopputuotteena syntyy ainoastaan vettä ja hiilidioksidia.

Biokaasulla tuotetun energian hyötysuhde on yleensä hyvällä tasolla. Pelkässä lämmöntuotannossa päästään 90 %:n hyötysuhteeseen. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa hyötysuhde on noin 85 %, josta sähkön osuus on 35 prosenttiyksikköä ja lämmön osuus 50 prosenttiyksikköä. Liikennepolttoaineiksi jalostettaessa häviö on vain parin prosentin luokkaa, ja lopullinen hyötysuhde riippuu ajoneuvon kulutuksesta.

Biokaasu paikallisessa energiatuotannossa

Suurin osa Suomen biokaasulaitoksista on pieniä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajia, eli CHP-laitoksia, joissa tuotetaan energiaa laitoksen omaan käyttöön tai muuten paikallisesti. Pienimmät laitokset tuottavat vain lämpöenergiaa. Lämpöenergian tuotannossa kaasu poltetaan lämpölaitoksen kattilassa. Yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon voidaan käyttää kaasumoottoreita tai mikroturbiiniyksiköitä. Jätevedenpuhdistamojen mädättämöissä syntyvä biokaasu käytetään energiana pääasiassa puhdistamojen omissa prosesseissa.

Kaatopaikkakaasun hyödyntämistä vaikeuttaa kaatopaikkojen syrjäinen sijainti energian käyttäjiin nähden. Hyötykäytön tehostamiseen etsitään keinoja, ja yhtenä vaihtoehtona on kaavailtu muun muassa biokaasun käyttämistä kaatopaikka-alueella toimivien ajoneuvojen polttoaineena. Vuosittain Suomen kaatopaikoilla on arvioitu kehittyvän biokaasua yli 200 miljoonaa kuutiometriä. Kaatopaikkakaasun keruuta olisikin ainakin teoriassa mahdollista tehostaa huomattavasti nykyisestä.

Biokaasua liikenteeseen

Biokaasusta saadaan korkein jalostusarvo, kun se jalostetaan liikenteen polttoaineeksi. Biokaasusta jalostettu biometaani on hyvälaatuinen liikennepolttoaine, jonka avulla voitaisiin tehokkaasti lisätä kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä ja siten vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia ja riippuvuuttamme fossiilisesta tuontiöljystä.

Biokaasun jalostus liikennepolttoaineeksi tapahtuu poistamalla biokaasusta hiilidioksidi ja epäpuhtaudet, kaatopaikkakaasusta myös typpi. Biokaasua voidaan käyttää liikenteessä sekä paineistettuna (CBG, CompressedBioGas) että nesteytettynä (LBG, LiquifiedBioGas). Biokaasu on nykyisellä öljyn hinnalla yleensä selvästi edullisempi polttoaine kuin diesel tai bensiini.

Ruotsi on biokaasun liikennekäytön edelläkävijämaa. Ruotsissa oli jo vuoden 2006 alussa käytössä noin 4 500 kaasukäyttöistä henkilöautoa, noin 800 kaasukäyttöistä raskasta ajoneuvoa (linja-autoja, rekkoja, jäteautoja) ja yksi biokaasulla kulkeva juna, ja kaasuajoneuvojen määrä kasvaa jatkuvasti. Kaasun tankkausasemia oli kesäkuussa 2006 Ruotsissa 64 kappaletta 41 paikkakunnalla, ja kaasun tankkauspisteitä rakennetaan jatkuvasti lisää parinkymmenen aseman vuosivauhtia. Suomessa liikennepolttoaineen tuotanto on ollut toiminnassa vuodesta 2002 alkaen maatilakokoluokan biokaasulaitoksessa Kalmarin tilalla Laukaassa Keski-Suomessa.

Mädätyslietteen hyödyntäminen

Biokaasuprosessissa otetaan talteen energia, mutta raaka-aineen sisältämät ravinteet jäävät edelleen hyödynnettäviksi. Biokaasun tuotannon ohessa syntyvä mädätetty liete on käsittelemätöntä lietettä parempaa lannoitetta. Anaerobinen käsittely parantaa oleellisesti lietteen hygieenisyyttä, sillä käsittelyn vaikutuksesta yli 99 % taudinaiheuttajabakteereista kuolee. Hygieenisyyden parantumisen ohella myös lietteen hajuhaitat vähenevät. Yli 55 asteen lämpötiloissa myös rikkaruohonsiemenet tuhoutuvat, mikä parantaa lietteen käyttömahdollisuuksia lannoitteena.

Lisää aiheesta:

Biokaasulaitosten energiatase maatilojen biomassoja hyödyntävissä laitoksissa (pdf) (173.7 KB)