Metsäpolttoaineet

Energiakäyttöön tarkoitetusta puusta tai puutavarasta käytetään yleisesti termiä energiapuu. Energiapuu on yleensä metsäteollisuuden ainespuuksi kelpaamatonta puuta, muun muassa karsimatonta kokopuuta, karsittuja rankoja, raivauspuuta ja päätehakkuualojen latvus- ja oksamassoja. Hakkuualoilta ja tienrakennustyömailta nostetaan lisääntyvässä määrin myös kantoja, jotka aumakuivauksen jälkeen murskataan.

Metsähake on yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille haketuspaikasta riippumatta. Metsähake on koneellisesti haketettua puuta, jota käytetään kiinteistöjen nykyaikaisissa automaattisissa puulämmityslaitteissa, aluelämpölaitoksissa ja kaupunkien sekä teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa.

Haketta
Hakkuutähdehaketta käytetään suurissa laitoksissa. Kuva: Juha Rautanen
Hakkeen energiakäytössä oleellisia ominaisuuksia ovat kosteus, palakoko ja tilavuuspaino. Myös hienoaineksen osuus ja viherainepitoisuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat hakkeen laatuun. Kosteuden merkitys on kuitenkin suurin, koska se vaikuttaa hakkeen lämpöarvoon ja polttoaineesta saatavaan energiahyötyyn. Mitä kosteampaa hake on, sitä enemmän kuiva-aineen sisältämästä energiasta kuluu siinä olevan veden höyrystämiseen ja sitä vähemmän siitä saadaan energiaa. Pelletteihin ja briketteihin verrattuna hake poltetaan yleensä selvästi kosteampana vesipitoisuuden ollessa 20-50 %.

Kokopuuhake
Kokopuuhaketta (kosteus 30 prosenttia). Kuva: Laura Vertainen, JAMK
Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää puuperäisen energian käytön voimakasta lisäämistä. Esimerkiksi metsähakkeen käyttöä tullaan lisäämään huomattavasti.

Energiapuun merkitys ymmärretty

Asenneilmapiiri energiapuun hyödyntämiselle on muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Nykyisin energiapuuta pidetään vakavasti otettavana metsätalouden puutavaralajina. Metsäteollisuudelle metsähakkeen käyttö on osittain myös imagokysymys.

Integroidun korjuun myötä metsähakkeen talteenotto on tehostunut. Integroidussa puunkorjuussa korjataan samanaikaisesti talteen sekä teollisuuden aines- eli kuitupuuta että energiantuotantolaitosten tarvitsemaa energiapuuta. Pula metsäkone- ja kuljetusyrittäjistä voi kuitenkin hidastaa metsähakkeen käytön kasvua.

Valtio tukee metsähakkeen käyttöä veroratkaisuilla ja investointi- ja tuotantotuilla, jotta energiapuun korjuuyrittäjille voidaan taata riittävä kannattavuus. Lämpöyrittäjätoiminta voi myös paikallisella tasolla tehostaa metsähakkeen hankintaa lähialueiden metsistä.

Sivua päivitetty viimeksi 30.3.2012

Tulosta sivu