Kierrätyspolttoaineet
Kierrätyspolttoaineiden tuotannolla ja jätteiden energiahyödyntämisellä on tarkoitus tukea jätteiden ja sivutuotteiden materiaalihyötykäyttöä ja samalla ehkäistä jätteiden kaatopaikkasijoitusta. Kierrätyspolttoainetta voidaan valmistaa yhdyskuntien, yritysten ja teollisuuden polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä. Jätettä ovat sellaiset aineet ja esineet, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.
Jätteiden biohajoava osa katsotaan uusiutuvaksi raaka-aineeksi. Kierrätyspolttoaineiden biomassaosuus on 70 - 80 %, joten niiden energiakäyttö lisää uusiutuvien energialähteiden osuutta sähkön ja lämmön tuotannossa, kun niillä korvataan fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Suuri osa mm. asumisessa syntyvistä jätteistä on peräisin uusiutuvista raaka-aineista.
Valtakunnallinen jätesuunnitelma ja jätehierarkia
Vuoteen 2016 asti ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tavoitteena on jätelain jätehierarkian mukaisesti ensisijaisesti ehkäistä jätteiden syntyä. Syntyneen jätteen osalta sekä Suomen että EU:n lainsäädännöt edellyttävät ensisijaisesti jätteen hyötykäyttöä. Pyrkimyksenä on erotella jätteistä ne materiaalit, jotka voidaan uusiokäyttää. Energiantuotantoon ohjataan ne jakeet, joita ei voida kierrättää eli hyödyntää materiaalina. Kaatopaikkasijoitus on jätehierarkiassa viimeinen vaihtoehto.
Orgaaniset jätteet pois kaatopaikoilta
Energiakäytön
tavoitteena on lopettaa orgaanisesti hajoavien jätteiden
kaatopaikkasijoitus. Näin jätteistä saatavan energian lisäksi myös
kaatopaikkakuormitus vähenee. Kierrätyspolttoaineiden käyttö tukee myös
valtioneuvoston hyväksymää ilmasto- ja energiastrategiaa sillä
kaatopaikoilla muodostuu vähemmän metaania kaatopaikkojen orgaanisen
jätekuormituksen vähentyessä. Metaanin lisäksi myös toisen
kasvihuonekaasun, hiilidioksidin päästöt vähenevät jos
kierrätyspolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita.
