Peltoenergia

Peltoenergiaa tuotetaan kivennäismaan pelloilla ja suoviljelyksillä kasvatettavista peltobiomassoista. Joskus käytetään myös termiä agrobiomassat. Tyypillisesti myös nopeakasvuiset eli nk. lyhytkiertoviljelyllä kasvatettavat puuvartiset kasvit, esimerkiksi paju, luokitellaan peltobiomassoihin.

Myös peltobiomassoista valmistetuilla biopolttoaineilla voidaan korvata lämmön- ja sähköntuotannon sekä liikenteen käyttämiä fossiilisia polttoaineita. Peltoenergian kannattavuus ja energiatehokkuus sekä ilmastovaikutukset vaihtelevat peltobiomassasta ja sen käyttömuodosta riippuen.

Peltobiomassojen tuotanto

Peltobiomassoja ovat kivennäis- ja turvemaiden pelloilla kasvatettavat energiakasvit (esim. ruokohelpi, hamppu, öljykasvit), nopeakasvuiset puuvartiset kasvit (esim. energiapaju) tai viljakasvien osat (olki). Peltobiomassoja voidaan käyttää joko sellaisenaan tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä biopolttoaineita. Peltobiomassoja voidaan viljellä mm. elintarviketuotannosta vapautuneilla pelloilla, kesannoilla ja entisillä turvetuotantosoilla.

Merkittävin peltoenergiakasvi Suomessa on ruokohelpi, jonka tuotantoala oli vuonna 2008 noin 17 500 hehtaaria. EU-tukijärjestelmä sallii ei-ruoantuotantoon tarkoitettujen energiakasvien (nk. non-food –kasvit) viljelyn tukemisen. Viljelyn tuet ovatkin peltoenergiakasvien tuotannon kannalta taloudellisesti ratkaiseva asia.

Peltobiomassojen käyttö

Peltobiomassa	Käyttötapa ja sivutuote
Kuivakorjattavat, monivuotiset nurmikasvit Energiapaju, viljan ja rypsin olki Heikkolaatuiset viljaerät, lajittelujätteet	Polttaminen > lämpö, muut tuotteet (sähkö) Terminen kaasutus > lämpö, tuotekaasu muiksi tuotteiksi Briketöinti esim. metsähakkeen kanssa
Öljykasvit (rypsi, rapsi, pellava)	Öljy > polttaminen, esteröinti ajoneuvopolttoaineeksi Puriste > rehuksi*
Peruna, sokerijuurikas, vilja	Etanoli
Tuoreet peltobiomassat Kuivat biomassat hienojakoisena	Biokaasu
*Pienpuristimilla öljypitoisuus 9-20 %. Yli 12 % ylimenevä pitoisuus heikentää rehuarvoa, mm. rehun hyväksikäyttöä.	Lähde: http.www.bioenergia.fi

Peltobiomassoja voidaan hyödyntää energiantuotannossa kasvilajista riippuen kiinteinä tai nestemäisinä polttoaineina sekä biokaasuna. Kiinteiksi polttoaineiksi soveltuvat esimerkiksi olki, viljanjyvät sekä nk. energiaheinät, kuten ruokohelpi ja järviruoko.

Sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista (esim. sokerijuurikas, vilja ja peruna) saadaan alkoholipohjaisia polttoaineita, kuten bioetanolia. Öljypitoisista kasveista, kuten rypsistä, rapsista ja pellavasta saadaan kasviöljyä, jota voidaan käyttää lämmitysöljyn korvikkeena (vaatii öljypolttimen muutoksen). Lisäksi esimerkiksi rypsistä voidaan tehdä esteröintimenetelmällä biodieseliä (RME, rypsimetyyliesteri), jota puolestaan voidaan käyttää liikenteessä fossiilipohjaisen dieselin korvikkeena.

Suomessa peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa on ollut tähän mennessä melko vähäistä, ja niiden käyttö on keskittynyt lähinnä suuriin voimalaitoksiin.