Pelletit

Hakkeen ohella polttoaineena käytetään nykyään myös pellettejä, joita valmistetaan mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista kuten kutterinlastusta, hiontapölystä ja sahanpurusta. Puumassa jauhetaan hienoksi ja puristetaan sitten pelleteiksi. Pelletin kokonaiskulutus on Suomessa vuosittain kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Puristamisen ansiosta pelleteistä tulee tasalaatuisia ja tiiviitä. Niiden energiasisältö on korkea hakkeeseen verrattuna, sillä pelletit ovat tiiviitä ja niiden kosteus on alhainen. Haketta poltetaan harvoin yhtä kuivana. Puupelletin lämpöarvo voi parhaimmillaan olla lähes nelinkertainen kosteaan hakkeeseen verrattuna.

Puupelletit ovat muodoltaan yleensä sylinterimäisiä. Niiden läpimitta on 6-12 mm ja pituus 10-30 mm. Kosteusprosentti on 8-12. Valmistus tapahtuu siten, että puumassa hienonnetaan vasaramyllyssä, jonka jälkeen se puristetaan pellettimatriisin läpi. Prosessin aikana lämpötila nousee 160 asteeseen, jolloin puukuidussa oleva ligniini pehmenee ja sitoo puukuidut yhteen. Pelletit säilyttävät muotonsa ligniinin toimiessa sideaineena.

Pellettien yhtenäinen muoto helpottaa polttoaineen syöttöä ja polton hallintaa, mutta pellettien seassa oleva hienoaines ja pöly voivat myös aiheuttaa polttoaineen syöttöongelmia. Pellettien laatuun kannattaakin ostovaiheessa kiinnittää huomiota.
 Puupellettejä voidaan käyttää pientalojen, maatilojen ja suurkiinteistöjen lämmitykseen. Yli 200 kW:n lämpölaitoksissa pellettejä voidaan käyttää seospolttoaineena kostean hakkeen joukossa, mutta pienemmissä lämpölaitoksissa niitä käytetään yleensä ainoana polttoaineena. Pellettilämmitysratkaisuista on lisää tietoa sivulla kattilat ja tulisijat.

Lisätietoa:

Puupelletit-esite (pdf) (1.2 MB)