Pienvesivoima
Pienvesivoimalla on usein tärkeä paikallinen merkitys. Paikallinen sähköntuotanto parantaa muun muassa sähkön saantivarmuutta. Paikalliset pienvoimalat sopeutuvat usein hyvin myös ympäristöönsä, joten niiden aiheuttamat maisemalliset ja ekologiset vaikutukset ovat usein pieniä. Tällaiset laitokset eivät tarvitse erillisiä vesialtaita. Laitosten käyttöikä on myös pitkä, tyypilisesti 60 - 100 vuotta.Pienvesivoimalaitokset jaetaan tehonsa puolesta kahteen kokoluokkaan – varsinaisiin pienvesivoimalaitoksiin, joiden teho on 1-10 MW ja minivesivoimalaitoksiin, joiden teho on alle 1 MW.
Minivesivoimalaitoksia on Suomessa 67 kpl ja pienvesivoimalaitoksia 83 kpl. Vesivoimalla tuotetusta energiasta minivesivoiman osuus on noin yksi prosentti ja pienvesivoiman osuus noin kahdeksan prosenttia.
Kiinnostus pienvesivoimaa kohtaan kasvussa
Kiinnostus pienvesivoiman jäljellä olevan tuotantopotentiaalin käyttöönottamiseksi on kasvanut, kun ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisten polttoaineiden tilalle etsitään korvaavia energialähteitä. Vesivoimapotentiaalia on Suomessa jäljellä suojelemattomissa vesistöissä noin 663 MW ja 2 352 GWh/a. Jäljellä oleva potentiaali jakautuu kokoluokkiin seuraavasti:- minivesivoima (alle 1 MW) 144 MW / 1 021 GWh/a,
- pienvesivoima (1-10 MW) 144 MW / 392 GWh/a ja
- yli 10 MW vesivoima 375 MW / 939 GWh/a.
Osa hyödyntämättömästä tuotantopotentiaalista saadaan käyttöön rakentamalla uusia voimaloita käytöstä poistettujen vesivoimalaitosten tilalle sekä sellaisiin kohteisiin, joissa on pato jo valmiiksi. Näissä paikoissa myös ympäristövaikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin luonnontilaisissa koskissa. Myös vanhat myllyt ovat mahdollisia kohteita, mutta ne edellyttävät yleensä patoamista. Kannattaviksi arvioituja minivesivoimakohteita on kaikkiaan noin 350 kpl.
Lisää aiheesta:
Vesivoimatuotannon määrä ja lisäämismahdollisuudet Suomessa (pdf) (1.1 MB) Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2005Pienvesivoimakartoitus (pdf) (1003.5 KB) PR Vesisuunnittelu Oy, 2005
