Kuntakatselmus+ mallia pilotoinut Kouvola: tulokset hyviä
Kouvolan kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi, mutta kiinteistöjen energiansäästössä haluttiin ottaa vieläkin määrätietoisempi ote. Tätä varten kaupungin Tilapalveluissa lähdettiin mukaan kehittämään uudenlaista toimintamallia.
Toimitilajohtaja Katja Ahola sanoo, että idea sai alkunsa Motivan asiantuntijoiden kanssa käydyistä keskusteluista.
– Innostuimme heti asiasta, kun meiltä kysyttiin kiinnostusta lähteä hakemaan energiansäästöön uusia toimintatapoja. Pilottihankkeen rahoitus järjestyi Business Finlandista, Ahola kertoo.
Energiakatselmukset toivat esille säästökohteet
Kolmivuotisessa pilottihankkeessa 60:een kaupungin kiinteistöön tehtiin energiakatselmukset, joissa kartoitettiin energiansäästökohteita. Niiden pohjalta tehtiin 90 parannustoimenpidettä erityisesti valaistuksessa, ilmanvaihdossa ja lämmityksessä.
– Olemme muun muassa lisänneet talotekniikkaan automaatiota, mikä mahdollistaa vaikkapa ilmanvaihdon tarpeenmukaisen ohjauksen. Myös energian kulutuksen seurantaa parantavaa mittarointia on lisätty. Tätä työtä jatketaan, toimistoinsinööri Erna Niemelä sanoo.
Energiakatselmuksia tehtiin ensimmäisenä kiinteistöihin, joissa Venäjältä tuodulle maakaasulle oli löydettävä nopealla aikataululla korvaavia lämmitysmuotoja. Tilalle tuli kaukolämpöä ja lämpöpumppuratkaisuja.
Energiankulutuksen seuranta tehostuu
Pilottihankkeen aikana kaupungin käyttöön ottama energianhallintajärjestelmä ulotettiin kattamaan entistä useampia kohteita. Sen avulla pystytään seuraamaan nyt 110 kiinteistön energiankulutusta.
– Samalla datan analysoinnissa otettiin aiempaa laajemmin käyttöön energianhallintajärjestelmän älykkäitä ominaisuuksia. Tämä tehostaa energiansäästö- tai energiatehokkuuspotentiaalin kartoitusta, Erna Niemelä huomauttaa.
Hän korostaa, että datan hyödyntäminen on keskeistä.
– Seuraamme poikkeamia energian kulutuksessa ja käymme läpi rakennusautomaatiosta saatuja hälytyksiä. Tietojen analysoinnissa meillä on apuna ulkopuolinen energiajohtaja, Niemelä kertoo.
Energiatehokkuus huomioidaan kaikissa hankkeissa
Erna Niemelä korostaa, että järjestelmällisen energiatehokkuustyön tulokset syntyvät useiden toimien summana. Muutokset suurten kiinteistöjen energiatehokkuudessa näkyvät selkeimmin, mutta pienilläkin toimilla on merkitystä.
Suurimpia energiansäästökohteita ovat jäähallit, joiden kylmäjärjestelmien lauhdelämpöä hyödynnetään nyt entistä tehokkaammin muun muassa ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitykseen.
– Toimintamalliin kuuluu myös se, että energiatehokkuutta parantavat toimet liitetään entistä tiiviimmin mukaan PTS- eli pitkän tähtäimen suunnitelmiin kiinteistöjen kunnossapidossa, Niemelä lisää.
Pilottihankkeeseen on kuulunut myös henkilöstön koulutusta, mikä on lisännyt työntekijöiden energiatietoisuutta ja osaamista. Energiatehokkuus otetaan huomioon kaikissa kaupungin uudis- ja saneeraushankkeissa sekä omissa toimintatavoissa.
Muidenkin kuntien kannattaa kokeilla uutta
Katja Ahola sanoo, että toiminnalla on kaupungin viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien vahva tuki.
– Päättäjät ovat ymmärtäneet, että energiatehokkuuden parantamisella vähennetään sekä päästöjä että kustannuksia. Rohkaisen myös muita kuntia kokeilemaan rohkeasti uusia asioita ja käynnistämään pilottihankkeita, Ahola toteaa.
Kouvola on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa ja on ylittänyt selvästi tavoitteen säästää energiaa 17 000 megawattituntia sopimuskaudella 2017–2025. Kaupungin oma energiankulutus on laskenut vuodesta 2014 yli 40 prosenttia.
Vuositasolla säästö sähkön ja lämmön kulutuksessa on noin 5300 megawattituntia, mikä tarkoittaa karkeasti arvioiden noin puolen miljoonan euron kustannussäästöä.
Kouvola on mukana myös uudessa julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuskaudella 2026–2035 kaupunki tavoittelee energiatehokkuuteen kymmenen prosentin parannusta vuoden 2024 lähtötasosta.
– Helpot toimenpiteet energiansäästössä olemme jo toteuttaneet. Uusien säästökohteiden löytämiseksi on oltava entistä innovatiivisempi. Toimintamalli antaa tähän hyvät valmiudet, Katja Ahola sanoo.
Kuntakatselmus+ kuntien käyttöön
Kouvolan hyvien kokemusten pohjalta jatkuvan katselmusmallin pilotista, malli on otettu vakiokäyttöön kuntakatselmus+ nimellä. Vuoden 2026 alusta julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kuntien on mahdollista käyttää kyseistä mallia. Mallista löytyy lisää tietoa Motivan sivuilta.
– Kannustan kaikkia kuntia miettimään kuntakatselmus+ -mallin käyttämistä omassa toiminnassa. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kunnan energiatehokkuustyön toteuttamiseen ja kehittämiseen tuetusti, Harri Heinaro Motivalta sanoo.
Mikä on kuntakatselmus+?
Kuntakatselmus+ on uusi tukimalli julkisen alan energiatehokkuussopimukseen kuuluville kunnille ja kuntayhtymille. Kuntakatselmus+ yhdistää energiakatselmustyön ja energianhallinnan kehittämisen.
Energiatehokkuussopimus
Vuoden 2026 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimusten kausi vuosille 2026-2035. Tutustu oman alasi sopimukseen ja liity mukaan.
Harri Heinaro
johtava asiantuntija
Teksti: Matti Remes
Kuva: Kouvolan kaupunki