Uusiutuvan energian osaaminen on tu­le­vai­suu­den valt­ti­kort­ti

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen myötä uusiutuvan energian osaaminen on tulevaisuuden työelämässä yhä tärkeämpää, ja koulutuksen on vastattava tähän kehitykseen. Tämä edellyttää koulutussisältöjen jatkuvaa päivittämistä, työelämälähtöisiä opetuskäytäntöjä ja tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Erityisesti työharjoittelun, oppisopimusten ja työssäoppimisen merkitys työllistymisessä on suuri. Näiden kautta opiskelijat pääsevät hankkimaan käytännön osaamista ja luomaan verkostoja, mikä parantaa huomattavasti heidän mahdollisuuksiaan saada työpaikka valmistumisen jälkeen.

Uusiutuvan energian koulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon sekä teknologian nopea kehitys että työmarkkinoiden tarpeet. Tulevaisuudessa energiatehokkuus ja uusiutuvan energian järjestelmien hallinta ovat entistä tärkeämpiä taitoja talo-, sähkö- ja automaatiotekniikassa ja energia-alalla. Jatkuva kehittäminen ja yhteistyö eri tahojen välillä varmistavat, että opiskelijat saavat ajantasaista ja työelämälähtöistä koulutusta.

Energiaviraston toimeksiantamassa Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen -projektissa selvitettiin koulutuspäälliköiden haastatteluilla, miten uusiutuvan energian teemat näkyvät talo-, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä energia-alan koulutuksessa, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alan opiskelijoilla on työmarkkinoilla sekä miten oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä koulutuksen kehittämiseksi. 

Uusiutuva energia osana tekniikan alojen koulutusta

Uusiutuva energia näkyy yhä vahvemmin tekniikan alojen ammatillisessa koulutuksessa. Sisältöjen painotus vaihtelee oppilaitosten resurssien ja alueellisten tarpeiden mukaan.

Sähkö- ja automaatioalan opetuksessa korostuu aurinkosähköjärjestelmien asennus ja liittäminen sähköverkkoon. Myös sähköautojen latausjärjestelmät sekä energian varastointi ovat yleistyviä aiheita. Tuulivoima on myös jossain määrin mukana opetuksessa, mutta useimmiten rajallisesti. Hybridijärjestelmät, joissa yhdistetään esimerkiksi aurinkoenergia ja lämpöpumput, ovat osa uusiutuvan energian koulutusta.

Talotekniikan koulutuksessa painottuvat lämpöpumput, erityisesti maa- ja ilmalämpötekniikka, joita käsitellään sekä teoriassa että käytännössä. Aurinkolämmön hyödyntäminen on osa opetusta, mutta käytännön toteutus jää usein asennushalleihin, koska sen suosio on vielä suhteellisen vähäistä markkinoilla. Biolämmitysjärjestelmien asennukset kuuluvat useimmiten opetuksen sisältöön. Myös energiatehokkuus on tärkeässä roolissa, ja esimerkiksi ilmanvaihtoasentajien koulutuksessa käsitellään lämmöntalteenottoa.

Energia-alan koulutuksessa perinteinen voimalaitostekniikka ja sähköverkkojen ylläpito saavat yhä enemmän rinnalleen uusiutuvan energian teknologioita, kuten biokaasun ja vedyn hyödyntämistä. Niiden opetuksen laajuus vaihtelee oppilaitoksittain, mutta kehitys on jatkuvaa.

Uusiutuvan energian opetusta tarvitaan

Uusiutuvan energian teknologioiden integroiminen tekniikan alojen ammattikoulutukseen on tulevaisuuden työelämän kannalta välttämätöntä. Työelämän kasvavat vaatimukset ja alan nopea teknologinen kehitys edellyttävät, että opetusta kehitetään vastaavasti.

Oppilaitokset tunnistavat uusiutuvan energian opetuksen tarpeen, mutta laajat tutkinnonosat voivat rajoittaa sen lisäämistä ilman rakenteellisia muutoksia. Pienemmät ja erikoistuneemmat tutkinnon osat voisivat tarjota opiskelijoille joustavampia valintamahdollisuuksia.

Sähkö- ja automaatioalan koulutukset suosiossa

Sähkö- ja automaatioalan koulutukset ovat säilyttäneet vahvan suosionsa, ja hakijamäärät ylittävät aloituspaikkojen määrän useilla paikkakunnilla. Tämä kertoo alan hyvästä maineesta ja vahvasta työllisyystilanteesta. Opiskelijat arvostavat selkeää työelämäpolkua, ja moni hakeutuu alalle juuri sen tarjoamien uramahdollisuuksien vuoksi. Motivoituneet hakijat ja hyvä valmistumisprosentti koulutuksista osoittavat, että ala houkuttelee sitoutuneita opiskelijoita, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja työllistyä nopeasti valmistumisensa jälkeen. 

Talotekniikan koulutuksen suosio sen sijaan vaihtelee alueittain. Rakentamisen suhdanteet ja alueellinen työvoiman tarve vaikuttavat hakijamääriin, ja oppilaitosten on vaikeampi täyttää aloituspaikat tietyillä paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla korjausrakentamisen kasvu on lisännyt alan työllistymismahdollisuuksia, mutta yleisesti talotekniikka ei ole opiskelijoille yhtä tunnettu vaihtoehto kuin sähkö- ja automaatioala. Alan tunnettuuden lisääminen ja urapolkujen selkeämpi hahmottaminen voisivat parantaa talotekniikan vetovoimaa nuorten hakijoiden keskuudessa. 

Ammattikoulutuksen hakijamääriin vaikuttavat myös laajemmat yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja pienenevät ikäluokat, mikä voi tulevaisuudessa kiristää kilpailua eri koulutusalojen välillä. Erityisesti lukioon hakeutuvien opiskelijoiden määrän kasvu on vähentänyt ammattikoulutuksen hakijoita, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pienemmillä paikkakunnilla koulutuspaikkojen täyttämiseen vaikuttavat myös liikenneyhteydet ja alueellinen työmarkkinatilanne. Lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi vähentää aikuisopiskelijoiden hakeutumista koulutukseen.

Joustoa koulutukseen 

Aloituspaikkojen määrän suunnittelussa oppilaitoksen ja alueen yritysten välinen vuoropuhelu on tärkeää, jotta koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Sähkö- ja automaatioalalla aloituspaikkoja on lisätty kysynnän kasvaessa, kun taas talotekniikan ja energia-alan aloituspaikat ovat pysyneet melko vakaina. Joillakin alueilla, kuten Kainuussa, tuulivoimatuotannon ja kaivannaisteollisuuden kehitys voi luoda tulevaisuudessa uusia koulutustarpeita.

Joustavien koulutusmuotojen, kuten iltakoulutusten ja monimuotoryhmien, suosio on kasvanut, mikä kertoo tarpeesta kehittää oppimismahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin sopiviksi. Oppisopimuskoulutuksen rooli on myös vahvistunut, ja se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden hankkia käytännön työkokemusta jo opintojen aikana. Tämä voi olla erityisen hyödyllinen ratkaisu aloilla, joilla työvoimapula on akuutti.

Osaavia opettajia tarvitaan lisää 

Yksi merkittävimmistä haasteista on osaavien opettajien puute. Sähkö- ja automaatio- sekä talotekniikan alan opettajista on ollut pulaa jo pitkään, mikä vaikeuttaa uusien opiskelijoiden vastaanottamista ja saattaa vaikuttaa koulutuksen laatuun. Ilman riittävää opettajaresurssia oppilaitokset eivät voi kasvattaa aloituspaikkojen määrää, vaikka alalla olisi kasvava työvoiman tarve.

Opettajien ammatillisen kehittämisen tueksi myös ehdotetaan valtakunnallisia tai alueellisia koulutuspäiviä, joissa käsiteltäisiin uusiutuvan energian alan uusimpia kehityssuuntia ja tarjottaisiin mahdollisuus verkostoitumiseen. Myös lyhyet, mutta ytimekkäät tietoiskut verkon kautta voisivat tarjota helpon ja ajankohtaisen tavan syventää osaamista ilman suurta ajallista panostusta. Tähän toiveeseen pyritään Motivassa vastaamaan järjestämällä tänä vuonna Osaajan aamukahvit -webinaareja, jotka tarjoavat käteviä ja nopeita tietoiskuja syventämään opettajien asiantuntemusta kestävien energiateknologioiden aiheista.

Kirjoittaja:
Juhamatti Meetteri

Lisätietoja:
Motiva Oy
asiantuntija Nina Teirasvuo
puh. 050 472 9487
nina.teirasvuo@motiva.fi