Blogit 2018


15.3.2018 10.00

Suomessa tunnetaan eläinten hyvinvoinnin ja terveyden tila – sen mahdollistaa Naseva

Pirjo Kortesniemi, ETT ry

Suomessa sekä maidon-, että naudanlihantuotantoketjuissa on panostettu elintarviketurvallisuuteen, jäljitettävyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi hallittuna ja vähäisenä lääkkeiden käyttönä.
Sekä maidon-, että naudanlihantuotantoketjuissa on panostettu elintarviketurvallisuuteen, jäljitettävyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Maidon- ja naudanlihantuotannosta yli 90 prosenttia kuuluu vapaaehtoisen säännöllisen terveydenhuollon piiriin. Nautatiloista valtaosa on mukana terveydenhuollon seurantajärjestelmässä, Nasevassa, jota Eläinten terveys ETT ry ylläpitää ja kehittää yhteistyössä meijereiden ja teurastamoiden kanssa.

Eläinlääkäri kirjaa vähintään kerran vuodessa tehtävällä terveydenhuoltokäynnillä elintarviketurvallisuuteen liittyvät toimet Naseva-järjestelmään. Siihen tallennetaan eläinten terveystiedot ja tutkimustulokset mm. utareterveydestä, muista sairauksista ja mahdollisista tarttuvista taudeista. Sinne tallennetaan myös eläinlääkärien käynneillään tekemät havainnot muista hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten eläinten pito-olosuhteista, hoitokäytännöistä ja laiduntamisesta. Eläinlääkäri laatii näiden tietojen perusteella terveydenhuoltosuunnitelman, joka päivitetään vuosittain.

Hallittu lääkkeiden käyttö ja lääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen kuuluvat suomalaiseen maidontuotantoon

Suomessa eläimiä lääkitään vain tarpeeseen ja vain eläinlääkärin määräyksestä. Tietoja lääkityksestä tarvitaan sekä meijerillä, että teurastamolla lääkejäämien ehkäisemiseksi. Lisäksi terveydenhuollossa seurataan lääkkeiden käytön syitä. Tuottaja voi pitää lääkekirjanpitonsa Nasevassa, jolloin oma sopimusmeijeri ja - teurastamo näkevät onko mikrobilääkkeitä käytetty.

Meillä Suomessa on myös kehitetty hyviä käytäntöjä lääkejäämien ennaltaehkäisemiseksi. Meijerit edellyttävät, että tuottajat testaavat jokaisen mikrobilääkkeillä hoidetun utareneljänneksen ennen maidon sekoittamista maitotilasäiliöön, jolloin varmistutaan, ettei jäämämaitoa pääse vahingossakaan meijeriin.

Teurastamot tarvitsevat niin sanotut ketjuinformaatiotiedot teuraaksi noudettavista naudoista. Ne sisältävät tiedot eläimen saamista lääkityksistä kolmelta edeltävältä kuukaudelta, kun muualla edellytetään tietoja vain varoaikojen puitteissa. Näin teurastamot varmistuvat ennakolta, että mahdolliset jäämäriskit hallitaan.

Järjestelmä toimii, sillä Suomessa ei ole tehty yhtään kotimaisten maitotuotteiden takaisinvetoa lääkejäämäongelmien takia.
Pirjo_Kortesniemi blogikuva
Blogin kirjoittaja Pirjo Kortesniemi on Eläinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 19.1.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.