Blogit 2018


2.3.2018 10.00

Työmatkapyöräilystä hyötyvät kaikki

Helena Suomela

Vielä muutama vuosi sitten työmatkapyöräilystä kirjoittaminen keskellä talvea olisi tuntunut hieman hassulta. Nykyään pyöräilyn ”hyvä kierre” on yhä useammin keskusteluissa ja myös talvipyöräily on yleistynyt. Nyt pyöräilystä tuntuu luontevalta kirjoittaa ympärivuoden.
Vaikka pyöräilystä ja talvipyöräilystä keskustellaan aktiivisesti, käytetään henkilöautoa edelleen paljon lyhyillä 1-3 km pituisilla matkoilla. Siis juuri niillä matkoilla, jotka soveltuisivat erinomaisesti kävelyyn tai pyöräilyyn.

Keskimääräinen työmatkan pituus Suomessa on noin 12 km, ja se soveltuu hyvin ajettavaksi tavallisella tai sähköavusteisella pyörällä. Suomalaiset tekevät päivittäin noin kolme matkaa, joista arkena kaksi on usein työmatkoja.

Työmatkapyöräilymäärät ovat kasvaneet viime vuosina erityisesti kaupunkimaisissa asuinympäristöissä. Pyöräily onkin usein nopein ja halvin tapa liikkua kaupungissa. Se on myös helppo yhdistää matkaketjuun esimerkiksi joukkoliikenteen kanssa. Harva pyöräilijä on pelkkä työmatkapyöräilijä. Matkoja myös ketjutetaan, ja työmatkat muuttuvat helposti esimerkiksi kotimatkan aikana kauppamatkoiksi.
Punainen_viiva_1
Keskimääräinen työmatkan
pituus Suomessa on
noin 12 km, ja se soveltuu hyvin ajettavaksi
tavallisella tai sähköavusteisella
pyörällä.
Työmatkapyöräilyn hyvä kierre näkyy kaikkialla. Se lisää ihmisten ja alueiden hyvinvointia. Pyöräily vähentää stressiä yksilötasolla. Kun pyöräily korvaa autoilua, tulee myös asuinalueesta stressittömämpi liikenteen melun vähenemisen ja ilmanlaadun paranemisen myötä.

Pyöräilyn hyötyjä voidaan tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta esimerkiksi ilmastopäästöjen tai kansanterveyden näkökulmasta. Liikenteellä on keskeinen merkitys sekä Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden että EU:n päästövähennysvelvoitteen saavuttamisessa, sillä liikenne tuottaa Suomessa noin 40 prosenttia taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä, jonka päästöistä taas noin 60 prosenttia aiheutuu henkiloöautoliikenteestä.

Suomessa sairauspoissaolot ja työn tuottavuuden heikkeneminen aiheuttavat noin 200 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Pyöräilyllä kulut voidaan kääntää hyödyiksi. Tanskassa on laskettu jokaisen pyöräilykilometrin tuottavan yhteiskunnalle 0,16 € ja henkilöautoilukilometrin puolestaan kuluttavan 0,10 €. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1 200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Kaikkein arvokkainta on tietenkin saada uusia ihmisiä innostumaan pyöräilystä. WHO:n mukaan jokainen passiivisuudesta pyöräilyyn siirtynyt henkilö tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,70 € per pyöräilty kilometri.

Työmatkapyöräily on parhaimmillaan nopein, halvin, terveellisin ja päästöttömin tapa liikkua kotoa töihin. Työnantajan näkökulmasta työmatkapyöräilevä työntekijä on usein myös tuottavampi, onnellisempi, kärsii vähemmän stressioireista ja on terveempi.

Työmatkapyöräily ei ole aina kaikille mahdollista. Se ei kuitenkaan saisi estää kaikkia nauttimasta hyödyistä, joita (työmatka)pyöräilyn hyvä kierre ympäristössä aiheuttaa.

Kirjoittaja:
Asiantuntija Helena Suomela vastaa Motivassa liikkumisen ohjaukseen ja muuhun kestävään liikkumiseen liittyvistä hankkeista.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 19.1.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.