Blogit 2017


10.11.2017 12.00

Arviointityön arkea – mitä yhteistä on jalkapallokentällä ja sähkölämmitteisellä omakotitalolla?

Lea Gynther

Ne ovat molemmat esimerkkejä havainnollistamaan arviointityön tuloksia yleisesti ymmärrettävällä tavalla. Jos arvioija ei halua, että tulokset lähinnä uppoutuvat pakollisten EU-raportointien uumeniin tai jäävät muutamien harvojen asiaan vihkiytyneiden tietoon on niistä myös viestittävä kansantajuisesti.
Kun Nottinghamin kaupunki kysyi, kuinka paljon heidän rikkipäästönsä olisivat läjänä kaupungintalossa, jouduin nostamaan tassut pystyyn, sillä minulla ei ollut aavistustakaan rakennuksen mitoista. Sen sijaan, brittejä kun olivat, ehdotin josko laskettaisiin millainen kerros jalkapallokentälle syntyisi. He pitivät ajatusta toteuttamisen arvoisena. Samalla tavalla sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta käytetään usein mallina kun havainnollistetaan jotakin suurta sähkönsäästölukua. Silloin verrataan kuinka monen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta säästö vastaa.

Yksi tuttu mittari on raha. Ympäristövaikutuksia tai vaikkapa energiansäästämisen suoria ja välillisiä hyötyjä voidaan arvioida eri tavoin rahassa. Tutuin on tietysti säästyneen energian hinta. Mutta entäpä muut vaikutukset, vaikkapa terveys, voidaanko niitä arvioida rahassa? Energiankulutuksen ja tuotannon vähentyessä päästöjä syntyy vähemmän ja haitalliset terveysvaikutukset vähenevät. Näitäkin voidaan toki arvioida rahallisesti.
Punainen_viiva_1
Voidaan myös
argumentoida, että
aikana jolloin ympäristövaikutuksia ei arvotettu rahallisesti, ne
jäivät myös ottamatta huomioon.

Tehdessäni jo 25 vuotta sitten tällaista arviointityötä ensimmäisen kerran, pohdittiin vielä muun muassa sitä, onko moraalisesti oikein edes yrittää arvioida terveysvaikutuksia rahallisesti. Rahassa kun on mukana vahvoja arvolatauksia. Onko oikein arvioida rahassa terveysvaikutuksia tai vaikkapa menetettyjä elinvuosia? Näitä arvotetaan kuitenkin koko ajan muun muassa terveydenhuollossa ja liikennesuunnittelussa, vakuutusalasta puhumattakaan.

Voidaan myös argumentoida, että aikana jolloin ympäristövaikutuksia ei arvotettu rahallisesti, ne jäivät myös ottamatta huomioon. Nyt ympäristöriskejä ja -vastuita arvioidaan jo hyvinkin tarkasti esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä tai sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Arviointityöhön liittyy lähtökohtaisesti aina runsaasti epävarmuuksia ja niiden sietämistä. Eikä asiaa helpota, että usein pyöritellään asioita, jotka liittyvät ihmisten käyttäytymiseen, mikä lähtökohtaisesti ei ole perusinsinöörin mukavuusalueella. Vaikka laskentaa tehdään paljonkin, se ei ole puhdasta matematiikkaa tai fysiikkaa. Suuruusluokat ja asioiden merkittävyyden suhteuttaminen toisiinsa – mitkä ovat ne isot ja pienet asiat – on jo usein riittävää. Arvioinnissa noudatetaan varovaisuutta niin, ettei hyötyjä ainakaan liioitella. Lisäksi on hyvä pitää periaatteena sitä, että raportointia ei ole tehty tarpeeksi läpinäkyvästi jollei lopuksi vähän nolota.

Ai niin, kuinka paksu se rikkikerros oli? Jos muistan oikein laskelmia yli kahdenkymmenen vuoden takaa, se taisi olla 19 senttiä.

Kirjoittaja:
johtava asiantuntija Lea Gynther toimii Motivassa vaikutusarvioinnin tehtävissä ja politiikka-analyytikkona



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 10.1.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.