Blogit 2017


15.11.2017 12.00

Ketterä Lapinjärvi tekee fiksuja energiaratkaisuja verkostossa

Timo Määttä

Tuloksia tehdään yhdessä! Tämä pätee myös energiaratkaisujen tekemiseen. Suomessa on kertynyt hyviä kokemuksia lukuisista hankkeista, joissa uusiutuvalla energialla on korvattu fossiilisia polttoaineita.
Yksi parhaista vastaani tulleista kuntatason verkostoesimerkeistä löytyy Lapinjärveltä, Itä-Uudeltamaalta. Kunta on pienimmästä päästä, vajaat 3 000 asukasta, mutta se ei ole estänyt kuntaa tekemästä uusiutuvan energian kuntakatselmusta vuonna 2007. Kuntakatselmuksen tuottama tieto uusiutuvan energian vaihtoehdoista antoi kunnan päättäjille tarvittavan tuen vauhdittamaan päätöstä investoida uusiin biolämpölaitoksiin. Myös kunnan strategiaan tuli vahva maininta tavoitteesta päästä eroon lämmitysöljystä vuoteen 2020 mennessä.

Kunnan omistamalla lämpöyhtiöllä on alueella kolme biolämpölaitosta, joiden toiminnasta vastaa Lapinjärven energiaosuuskunta lämpöyrittäjyysmallin mukaisesti. Kävin lokakuun lopussa tutustumassa lämmöntuotantoverkoston toimintaan.

Verkoston toiminta henkilöityy, ja siksi hyvän vetäjän rooli korostuu. Lapinjärvellä lämmöntuotanto on siis kunnan oman yhtiön vastuulla, ja sen johtajan rooli on ollut ratkaiseva lämpölaitosten perustamisessa. Liikkeelle lähtöä on helpottanut, että Lapinjärvi on pieni ja joustava kunta, jossa on helppo kehittää uusia ideoita ja myös toteuttaa ne.
Punainen viiva

Ympäristömyötäinen
ajattelu huomioidaan kaikessa kunnan
toiminnassa, ja ympäristöajattelu
onkin peruskauraa Lapinjärvellä, toteaa kunnanjohtaja Tiina Heikka.
Kuntatalouden vaikea yleinen tilanne toki asettaa omat rajoitteensa Lapinjärvelläkin. Toisaalta se motivoi innovoimaan ja valitsemaan parhaat kehityskohteet alueen elinvoimaisuuden kannalta. Ympäristömyötäinen ajattelu huomioidaan kaikessa kunnan toiminnassa, ja kunnanjohtaja Tiina Heikka sanookin, että ympäristöajattelu on peruskauraa Lapinjärvellä.

Biolämmön asiakkaat tuntuvat olevan tyytyväisiä, eikä matala öljyn hintakaan ole huolettanut. Valtatien varressa sijaitsevan kahvila Mehiläispesän kiinteistöyhtiön omistajiin kuuluva Benny Engård kokee, että positiivista on ollut lämmityksen helppous – muut huolehtivat siitä, että lämmintä käyttövettä ja lämpöä riittää. Yrityksen maksama hinta lämmöstä oli viime vuonna noin 66 €/MWh (alv 0%), mikä on lähellä Suomen keskitasoa.

Lapinjärven Energiaosuuskunnan Niklas Illman kertoi, että lämpölaitoksen polttoaineen toimittajana ja ylläpitäjänä se on kiinnostunut tehokkaasta ja puhtaasta energiantuotannosta. Tietokoneen monitoreilta näkyy piipusta ulos menevän savun lämpötila ja C02-päästöt, joiden avulla voidaan arvioida palamisen tehokkuutta. Kun huollot hoidetaan hyvin ja ajallaan, niin laitoskin toimii luotettavasti.

Lämmön tilaajan ja toimittajan keskinäinen luottamus ja tiedonkulku ovat avainasemassa onnistuneessa lämpölaitoksen toiminnassa ja lämpöasiakkaiden tyytyväisyyden takaamisessa.

Lapinjärvellä on tehty asioita oikein, apuna ovat olleet motivoituneet ihmiset ja hyvät suunnitelmat. Kunta on toiminut esimerkillisesti kehittämisen ja investointien mahdollistajana. Kunnan elinkeinoelämä ja virkamiehet ovat hyvin verkostoituneita ja haluavat kehittää aluetta yhdessä elinvoimaiseksi, tästä biolämmöntuotannon järjestäminen on erinomainen esimerkki.

Tulevaisuudessa siintää jo alueen biotalousverkosto. Sen kehittämiseksi on tehty projektisuunnitelma, johon on sitoutunut monia alueen yrityksiä ja muutamia valtakunnallisia toimijoita. Rahoitushakemus on vetämässä ja hankkeen etenemisestä kuullaan lähiaikoina tarkemmin.

Kirjoittaja:
Johtava asiantuntija Timo Määttä toimii Motivassa uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hankkeissa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 10.1.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.