Blogit ja vlogit 2018


16.10.2018 12.00

Muovikeskustelu kaipaa elinkaariajatteluun perustuvaa faktapohjaa

Henrik Österlund

Muovi on ennen näkemättömän mielenkiinnon kohteena Suomessa ja globaalisti. Kuluttajilla, medialla ja päättäjillä on juuri nyt paljon kysymyksiä, käsityksiä, mielikuvia ja ennakkoluuloja muovista, sen hyödyistä ja haitoista. Tietoa kaivataan valintojen ja ostopäätösten tueksi ja yleisesti siitä, miten voisi toimia oikein muovin käytön jälkeisessä käsittelyssä. Aihe kiinnostaa valtavasti myös yrityksiä liiketoimintamahdollisuuksien ja vastuullisuuden näkökulmasta.
Meitä asiantuntijoita huolettaa se, kuinka julkinen keskustelu ja osin myös päätöksenteko saataisiin pidettyä faktoihin perustuvana. Julkisessa keskustelussa viitataan usein muovihaasteeseen tai -ongelmaan. Asioiden tilan parantamiseksi tämä ei riitä, vaan tulisi selkeästi perustellen yksilöidä mitkä konkreettiset ongelmat muodostavat muovihaasteen, johon toimenpiteitä tulee kohdistaa.

Suomen kansallinen muovitiekartta on julkaistu 16.10.2018. Sitä valmistelleen yhteistyöryhmän tehtävänä oli tarkastella muoveihin liittyviä haasteita ja niiden ratkaisumahdollisuuksia sekä määritellä ja priorisoida lyhyen ja pidemmän aikavälin toimet niihin vastaamiseksi. Erilaisia toimenpiteitä tiekartta esittääkin paljon. Niiden priorisoinnin osalta työtä on vielä jäljellä.

Ihmiskunnan nykyhaasteista suurin, ilmastonmuutoksen hillintä, edellyttää muun muassa fossiilisten raaka-aineiden entistä harkitumpaa käyttöä. Siirryttäessä fossiilisista raaka-ainelähteistä biopohjaisiin nousee samalla resurssitehokkuuden merkitys. Biopohjaiset raaka-ainevarannot eivät riitä määrällisesti tyydyttämään nykyisin fossiilisten raaka-aineiden varassa toimivien arvoketjujen raaka-ainetarpeita. Näin ollen kuluttamisen isossa kuvassa ja arvoketjuissa on materiaalitehokkuuden parantamiseen tulevaisuudessa panostettava huomattavasti nykyistä enemmän. Tämä edellyttää ainakin valtion lisäpanostuksia materiaalitehokkuuden edistämistyöhön.

Materiaali- ja tuotekehityksen ponnistelujen rinnalla on tärkeä huomioida myös kysyntään vaikuttaviin ohjauskeinoihin. Puolueetonta ja faktapohjaista informaatio-ohjausta tarvitaan tavaroiden hyödyntäjille. Yksityisillä ja julkisilla ammattihankinnoilla voi vaikuttaa kysyntälähtöisesti kehitykseen. Kuluttaja tarvitsee vastuullisen kuluttamisen pohjaksi tietoa, johon on voitava luottaa. Lisäksi on tarve toimiville malleille väärän tiedon torppaamiseksi.

Muovin käytön vähentäminen ei riitä yleiseksi tavoitteeksi niin sanottuun muovihaasteeseen vastaamiseksi, koska sen herättämä mielikuva on osittain virheellinen. Eri materiaalit soveltuvat eri tavoin tiettyihin käyttötarkoituksiin, ja näitä hyötyjä ja haittoja on tarkasteltava elinkaariajattelua soveltaen. Tämä on tärkeä muistaa siksi, että kiertotalouteen siirtymisessä yhteiskunnalla ei ole paukkuja tuhlattavaksi osaoptimointiin. On tärkeä tunnistaa käyttökohteet, joissa muovilla on edelleen paikkansa ja toisaalta ne, joissa se on elinkaarinäkökulmasta viisaampaa korvata esimerkiksi kuitupohjaisilla raaka-aineilla. Elinkaariajatteluun perustuvaa faktapohjaiselle viestinnälle ja käytännön teoille on huutava tarve.

Kirjoittaja:
Johtava asiantuntija Henrik Österlund kehittää materiaalitehokkuuden edistämiseen liittyviä systemaattisia työkaluja, menetelmiä ja toimintamalleja.

puh. 09 6122 5030, henrik.osterlund@motiva.fi


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Sivua päivitetty viimeksi 16.12.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.