Blogit ja vlogit 2018


25.10.2018 9.00

Yksityisten kiinteistöjen latauspisteet välttämättömiä

Vesa Peltola

Ladattavien autojen tarjonta kasvaa, hinnat laskevat yhä ja toimintamatkat kasvavat, mutta bensiini-, diesel- ja kaasuautot ovat yhdessä suhteessa ylivoimaisia ladattaviin autoihin nähden: niiden tankkaus vie vain muutaman minuutin. Tilanne tuskin muuttuu.
Siinä missä keskimääräisellä 30 litran tankkauksella saadaan dieselautoon kolmessa minuutissa – maksamisineen – noin 600 kilometrin toimintamatka (5 l/100 km), vastaavan toimintamatkan lataaminen kotosalla esimerkkisähköautoon (sähkönkulutus 20 kWh/100 km) vie yksivaihevirralla peräti puolestatoista kolmeen vuorokautta sen mukaan, ladataanko kotitalouspistorasiasta vai sähköautokäyttöön suunnitellusta Type 2 -pistorasiasta.

Kolmivaihevirralla eli ”voimavirralla” latausajan voisi pudottaa noin kuuteen tuntiin. Vaikka voimavirralle soveltuvia autoja tulisi markkinoille lisää, yksityisillä kiinteistöillä ei 600 kilometrin toimintamatkaa saada ladatuksi edes ruoka- tai kahvitauon aikana, vaan tarvitaan yönylilatausta.

Julkiset pikalatausasemat parantavat hieman tilannetta, mutta niillä ei silti pärjätä polttomoottoriautolle. Tyypillisellä 50 kW:n pikalatausasemalla saataisiin teoriassa kolmessa tunnissa sama 600 kilometrin toimintamatka. Rakenteilla on jopa 300 kW:n pikalatausasemia, jollaisilla päästäisiin jo puolen tunnin latausaikaan. Näin suurille lataustehoille soveltuvat sähköautot ovat vasta tulossa markkinoille.
Punainen viiva 2
Jos ladattavien autojen yleistymistä ja käyttöä halutaan edistää, eri toimijoiden kannattaa vauhdittaa erityisesti yksityisten kiinteistöjen latauspisteiden
rakentamista.
Jos taas esimerkkisähköautoon haluttaisiin ladata kolmessa minuutissa 600 kilometrin toimintamatka, lataustehoa tarvittaisiin huimat noin 2,4 MW – siis 650–1300 -kertainen teho verrattuna yksivaihevirralla (16 ampeeria) lataamiseen. Sähköjärjestelmää voidaan toki vahvistaa, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa kaupallistettavissa olevaa akkutekniikkaa, joka pystyisi moisen energiajysäyksen ottamaan vastaan. Ylipäätään autonvalmistajat suosittelevat käyttämään pikalatausta harkiten, koska suuri latausvirta lyhentää ainakin nykyisin käytössä olevien ajoakustojen elinikää.

Pikalatausasemien välityskyky ei riittäisi kaikkeen lataukseen

Julkisten latausasemien välityskyky tulisi myös pian vastaan. Tyypillisellä vilkkaalla huoltoasemalla vuotuinen myynti on vähintään 3 miljoonaa litraa, joka tarkoittaisi tasaisella volyymillä vähintään noin 260 keskimääräistä tankkausta vuorokaudessa – tällöin siis 260 esimerkkiautoa saa kukin 600 kilometriä toimintamatkaa. Tavanomaisella kahden mittarijalan ja neljän tankkauspaikan asemalla käy 400–500 autoa vuorokaudessa. Tilanne muuttuu esimerkiksi juhannusruuhkan aikaan, jolloin ruuhkahuipun aikana pystytään tankkaamaan tankkauspaikkaa kohti keskimäärin 20 autoa tunnissa.

Sähköautojen määrän kasvaessa julkiset latausasemat tukkeutuisivat helposti. Nykyisillä pikalatausasemilla (50 kW) saataisiin vuorokaudessa 600 kilometrin toimintamatka enintään kahdeksalle esimerkkiautolle. Jos halutaan säilyttää palvelutaso myös ruuhka-aikoina nykyisellä tasolla ilman jonotustarpeen kasvua, tarvitaan latauspisteitä huomattavan iso määrä.

Jos esimerkiksi Juhannusruuhkan aikana halutaan ladata kolmen tunnin aikana 60 sähköautolle 600 kilometriä toimintamatkaa, tarvittaisiin 60 pikalatauspistettä (50 kW) yhtä polttoaineen tankkauspaikkaa kohti – ja vastaavasti peräti 240 pikalatauspistettä kahden mittarijalan ja neljän tankkauspaikan jakeluasemaa kohti. Vaihtoehtoisesti jonotus latauspisteeseen kestäisi tuntikausia, mikä voisi jo johtaa maantieraivoon. Nykyisiä muutaman minuutin jonottamisia ei siis enää sähköautoilla olisi.

Julkisten latauspisteiden tilantarvekin olisi melkoinen. Yhden mittarijalan katos vie tilaa noin 7 x 7 metriä, kun taas latauspistettä varten tarvitaan autopaikka (5 x 2,5 m) ja syvyyssuunnassa noin metri tilaa itse latauslaitteelle. Yhden jalan katoksen noin 50 neliömetrin alueen sijasta tarvittaisiin 60 pikalatauspisteen pysäköintialue, josta pelkät autopaikat ja latausasemat veisivät jo noin 900 neliömetriä.

Lisäksi tulisi muu ”latausalueen” tilantarve. Tehokkailla (300 kW) pikalatausasemilla tarvittava pinta-ala putoaisi latausajan lyhetessä murto-osaan, mutta latausaika olisi edelleen kymmenkertainen verrattuna tankkausaikaan. Säännöllinen puolen tunnin kökkiminen latausasemalla ei varmaan kaikkia houkuttelisi, vaikka tarjolla olisi kahvila- tai muita palveluja.

Päälataus yksityisistä, välilataus julkisista latauspisteistä

Edellä oleva karkea laskennallinen tarkastelukin osoittaa sen, että tulevaisuudessa sähköautojen lataus ei voi perustua pelkästään julkisiin latauspisteisiin, ellei akkutekniikassa tapahdu jotain mullistavaa. Luvut ovat yksinkertaistuksia, mutta kertovat niin sanotun pilkun paikan. Tilanne ei olennaisesti muuttuisi, vaikka laskelmassa käytettäisiin vaikkapa vain 100–200 kilometrin toimintamatkan välilatausta. Tällöin voisi miettiä, millaista pikalatauspistemäärää tarvittaisiin toimivaa välilatauspalvelua varten esimerkiksi Heinolan Tähtihovin tienoilla, jonka ohittaa keskimäärin 16 000 autoa vuorokaudessa.

Julkisia latauspisteitä siis tarvitaan tulevaisuudessakin välilataukseen sekä niitä varten, joiden sähköautoa säilytetään kadunvarsipaikoilla ilman latausmahdollisuutta. Silti vasta yksityisten kiinteistöjen, erityisesti asuinkiinteistöjen riittävä latauspistemäärä tekee mahdolliseksi sähköautojen laajan yleistymisen. Kotilatauspisteiden niukkuus voi jopa hidastaa sähköautojen yleistymistä. Yksityisten kiinteistöjen latauspisteiden suurta merkitystä tukee myös tarve välttää suuria sähkönkulutuspiikkejä, joita voisi syntyä ruuhka-aikaan julkisilla pikalatauspisteillä.

Jos ladattavien autojen yleistymistä ja käyttöä halutaan edistää, eri toimijoiden kannattaa vauhdittaa erityisesti yksityisten kiinteistöjen latauspisteiden tekemistä. Kaiken lisäksi yön yli lataaminen hoituu mukavasti sinä aikana, kun autoilija itse on unten mailla.

Kirjoittaja:
Johtavan asiantuntijan Vesa Peltolan tehtäviin kuuluvat Motivassa erityisesti moottoriajoneuvojen hankintaan ja käyttöön sekä ammattiliikenteen energiatehokkuuteen ja liikenteen uusiutuvaan energiaan liittyvät asiat. Erikoisalana hänellä on ajoneuvojen hankinta, taloudellinen ajotapa, sähkö- ja hybridiautot sekä sähköautojen latauspisteet.

Lähteet:
  • Sähköisen liikenteen uusimmat kuulumiset. Esitelmä 17.1.2018. Vesa Linja-aho, Metropolia
  • Öljy- ja biopolttoaineala ry. Pekka Huttula. Tiedonanto sähköpostitse.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Sivua päivitetty viimeksi 22.10.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.