Tiedotteet 2013


17.4.2013 13.00

Joukkoliikenteestä yhtenäinen palvelukokonaisuus

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys valmistui maaliskuussa, ja se luovutettiin selontekona eduskuntaan 20. maaliskuuta. Strategiassa on yhteensä kolmisenkymmentä liikennettä koskevaa linjausehdotusta, jotka liittyvät erityisesti liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen vuoteen 2020 mennessä.

– Ehdotuksilla haetaan noin kahden miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöjen ja kolmen terawattitunnin energiankulutuksen vähennystä liikennesektorilla, sanoi liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen Liikkumisen ohjauksen verkoston (LIVE) tilaisuudessa Helsingissä 17. huhtikuuta.

Verkoston kaksipäiväinen kokoontuminen jatkuu myös torstaina 18. huhtikuuta Kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa osoitteessa Kansakoulukatu 3.

– Huomion kiinnittäminen energiankulutukseen liikennesektorilla on vielä varsin uutta. Koska liikenteen energiankulutus on perinteisesti seurannut liikennesuoritteiden kehitystä, energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen vaatii perustavanlaatuisia muutoksia paitsi ajoneuvoteknologiassa, myös kulkumuotojakaumissa ja henkilöautoliikenteen suoritteissa, Jääskeläinen jatkoi.

Energiatehokkuutta ja fiksuja kulkutapavalintoja

Strategian mukaan maantieliikenteen energiatehokkuutta on edistettävä entistä voimakkaammin. Tämä tarkoittaa myös uusia ohjauskeinoja nykyistä energiatehokkaampien autojen hankintaan samalla kun Suomi pyrkii irtautumaan öljyriippuvuudesta.

– Tarvittaessa kehitetään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvää tekniikkaneutraalia ohjausta. Tarvitsemme normiohjauksen lisäksi myös taloudellista ohjausta sekä uusiin käyttövoimiin liittyvää viestintää. Keskeistä on niin ikään kulkutapavalintoihin vaikuttaminen, Jääskeläinen painotti.

Tavoitteena on luoda joukkoliikenteestä yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää kuluttajien näkökulmasta helpon ja vaivattoman maksu- ja informaatiojärjestelmän. Jotta tämä olisi mahdollista, on kaupunkiseutujen ja taajamien yhdyskuntarakennetta eheytettävä. Henkilöautoriippuvuutta on niin ikään vähennettävä ohjaamalla kaavoituksella rakentamista kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille.

Jääskeläisen mukaan liikenteeseen suunnattavia resursseja kohdistetaan lähivuosina pieniin kustannustehokkaisiin kehittämistoimiin, jotka edistävät joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Samalla on vaikutettava kestävien kulkumuotojen valintaan ja kansalaisten liikkumistarpeeseen tukemalla tiedotusta, markkinointia ja liikkumisen ohjaustyötä sekä hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Älyä ja oikeudenmukaisuutta liikenteeseen

Koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi on varmistettava kansallisen älyliikennestrategian toteutuminen eri liikennemuodoissa. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, ettei tieto- ja viestintäverkkojen sekä muun tietoliikenneinfrastruktuurin aiheuttama energiankulutus paisu holtittomasti, vaikka erilaiset älykkäät palvelut yleistyvät.

– Liikenteen hinnoittelun pitkän aikavälin strategia on määriteltävä. Osana strategiaa tarkastellaan erilaisten tienkäyttömaksujen mahdollista käyttöönottoa. Toisaalta työsuhdematkalipusta voitaisiin tehdä entistä houkuttelevampi vaihtoehto.

Strategian mukaan valtionhallinnossa on selvitettävä, onko työperäisiä liikenteeseen liittyviä etuja tarpeen uudistaa. Niiden pitäisi kannustaa käyttämään joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä aina silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Nyt esimerkiksi työnantajan tarjoama pysäköintietu toimii juuri päinvastaiseen suuntaan.

Vaihtoehtoisia käyttövoimia

Liikenteen päästöjä pienentävien kaasumaisten ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa on lähivuosina lisättävä. Lisäksi niiden käytön testausta ja käyttöönottoa edistetään muun muassa laivaliikenteessä. Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2025 mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 prosenttiin. Keskeistä on toisen sukupolven biopolttoaineiden kaupallisen tuotannon käynnistyminen. Siksi uusia tuotantoteknologioita on tuettava.

– Suomessa tarvitaan laitoksia, jotka valmistavat kotimaisesta jätteestä ja metsäraaka-aineesta biopolttoainetta, jota voidaan käyttää sekä liikenteessä että lämmityksessä. Jakeluvelvoitetta on rukattava tarpeen mukaan ja luotava riittävän kattava jakeluverkosto.

Jääskeläisen mielestä on toimittava määrätietoisesti, jotta Suomeen saataisiin etenkin meriliikennettä ja myöhemmin kenties myös raskasta liikennettä palveleva nesteytetyn kaasun (LNG) infrastruktuuri. Sähköautoille tarvitaan niin ikään kattava latausverkosto. Tavoitteiden saavuttamista auttaa EU:sta tullut direktiiviehdotus, joka määrittelee vaihtoehtoisille käyttövoimille tarvittavan jakeluinfran laajuuden eri EU-maissa.

Liikkumisen ohjaus liikennepolitiikan keinovalikoimassa

Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan viisaan liikkumisen edistämistä muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä liikkumisen palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. Tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista ja lisätä muun muassa joukkoliikenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräilyä.

Liikkumisen ohjaus on yksi keino muiden liikennepolitiikan osa-alueiden rinnalla liikenteen kysyntään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamisessa. Tavoitteena on luoda pysyvää toimintaa seuduille ja kuntiin. Motiva koordinoi työtä Suomessa Liikenneviraston tilauksesta.

Liikkumisen ohjauksen verkosto – LIVE

LIVE yhdistää liikkumisen ohjauksen parissa työskenteleviä tai siitä kiinnostuneita alan toimijoita. Motiva koordinoi verkostoa. LIVE on myös linkki eurooppalaiseen liikkumisen ohjauksen verkostoon EPOMMiin (European Platform on Mobility Management).

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeriö
neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen
puh. 040 015 3745, saara.jaaskelainen@lvm.fi

Motiva Oy
asiantuntija Sara Lukkarinen
puh. 040 672 1284, sara.lukkarinen@motiva.fi


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 9.8.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.